Полярная правда. 1932, февраль

Bolskevistlnei vouhti keiltkaUstikseei loliistutiaisem kaikkkn jfiHesteien tuiee settra tyflnsči kcskiflksi klSiEiu tuctantosuunnllelmlen aikonaan totenttnmlseta Mssa olosuhtelssaonosattaua johiaoшин Kal astHksesta. t Tempoia ei saa heillttli. Piirien kolhoosiliilot eivat ole P a raa l la an meilla on kasissS kiireellinen keva tka la s tuk seen v a lm i s tau tum in en , mu tta r innan t am a n ta rk e a n teh tav an k an s s a ei sa a u n o h t a a t am a n he tken p a a t e h t a v a a—talvisillin ka la s tu s - ta- P a a t tavan v u od e n vauhii vaatii, e tta s am a a n a ik a a n kun m e su o r i t amm e jo ta in ta rke aa teh tav a a , s am a a n a ik a an mei- d a n p itaa kye ta bobhev is ti ses t i v a lm i s t au tum a a n e d e s s a oleviin teh tav iin . T am a on tehtavS , jo- ta u s e a t ta loude llise t- ja yhteis- kunna l l i se t ja r jes to t eiva t o saa suo r i t taa , m u t t a t am a ku itenk in on e n s im a in e n eh to t a a t a tuo - t an t o s u u n n i t e lm ie n tay t am i n e n a ja l laan . P iir ikunnan IV puo lu ekon fe renss i an to i ju lis tuksen , jossa s e velvoittaa kaikkia puolue-ja yh te iskunna llis ia jarjes toja kaan- t am a a n tyon sa karjen suunn i - t e lm ien t ay t tam i s en ymparille . Toisin s a n o e n ja r j e s tam aa n si t e n tyons^ , e tta koko jarjes ton tyo o n s ido ttu t am a n pe ru s teh - t av an suo r i t tam i s een Siita huo- lima tta , e tta ju lis tuksen an tam i - se s ta ja puo lukon fe ren s s in paat- tym i se s ta ei ole k u l u n u t kuu- k a u ’t a k a a n , ova t u s e a t ja r jes to t jo u n o h t a n e e t ju li s tuk sen ase t- t am a t velvollisuudet, tai e iv i t o le niita la inkaan om ak su n e e t . Ova t nah tavas ti a ja te lleet, e tta ju lis ius on vain juh la llinen pa- peri, jo nk a a n t am i a ohjeita ei o le va lt tam a ton ta o t ta a kay tan- nollisen tyon sa pe ru s tak s i Tas t i joh tuuk in , e tta ka la s tu s ta ia- he ila o leva t ja sitd joh tava t j a r ­ j e s to t eivAt o l e pea t tav^n vuo suo r i t ta n ee t laa jaa joukko tyo t š , e ika mob il i so inee t kollektivisti- joukko ja paa t tav aan rynn£kkoon s illika las tuksen suo r i t tam ises sa vuoden a lussa . Poljarnoin piirin kolhoosiliiton oh jaus tyo on ol- lut puhe i inoh jau s ta . Puhe lime lla a n n e t a a n maš rayks iS ymp&ri piiria ja s iihen se oh jau s tyo p a a a s i a s s a ra jo i t tuuk in . Laa jaa j o u k k o ja kulttuurityo ta yhteis- kunna l l i suud en mobilisoimiseksi ei suo r ite ta . Siita joh tuuk in . e t ­ ta taramik . ajalla on kalastuk- se s sa Poljarnoin piirin kolhoo- se i s ta ollut 4 —5 ke rra llaan , kun to iset ovat t llleet ka la s tuk seen , to ise t ova t sielta po is tunee t. Piirin TpK ei pa£ ttyneen vuoden viimeiselia ne ljannek se l la an ta - nu t yh t a a n oh jaavaa pape r ia kylaneuvostoille k a la s tu k s e n suo r i tuk se s sa ja kuuli koko t a n a a ik a n a vain yhd en se lo s tuk sen piirin kolhoosiliitolta ka la s tu s - kysymykses ta . Tiripirkan piirin kolhoosiliitto ei ole s u o r a s t a a n t e h n y t m itaan s i llika las tuksen suo r ittam iseks i t amm i k u u n a ik a n a . T amm i^uu l la p a r a a n s illika las tuksen a ik an a ei Tiripirkan piir s ta ollut yht££n vene tta , e ika yh* ian ka la s ta ja a ka la s tuk se s sa . Myoskin pa ika l liset ko lhoos it ja ky laneuvos to t eivat ole tek n e e t ka ikke* voita v a a n s a , tu r v a t ak s e e n k e s k e y t y . m a t tom a n k a la s tuk sen . j Ylla olev^ t e s ime rk it puhuv a t ; siita, e t t i eri ja r je s tč t eiv£t ole ty o s s a a n om a k s u n e e t puo lue ja r - j e s t omm e a n t am i a ohjeita, "den en s imS isen k u u k a u d e n ai- e iv a tk i ole k£y tanno s sa ryhty k a n a Kyennee t mob i i so imaan n e e t su o r i t tam a a n tyon sa uudfel- laa jo ja joukko ja bo lshev is tiseen Ie poh jalle s i i r t im i s t i . E iv it k am p p a i ' u u n tu tan to su unn i t e l - ■ole p a a s s e e t k a la s tuk sen oh jauk - • m ien tay t tam isek s i. i se s sa konkree ttls iin muo to ih ’n. Es ime rkke j^ he iko s ta tu r s k a * , v a a n h a apu i lev a t s in n e t a n n e , k a la s tuk s e en v a lm i s tau tum i s e s - t ie t^ma ttS oikein m ita on leh ta ja s i l lika las tuksen Ia imea s ta tava . Aikaa ei s a a h u k a ta mi- suo r i tuk se s ta voisi ma in i ta u ! nu u t t i ak a an , ka ikk ien jar jes to jen ' se ita . M u u rm a n n in Ka lasta ja- t u i e e paa ttavas tl k a a n t a a ka s - j liitto ei o le suo r l t tanu t ta rm o - v o n s a t u o ta n to o n pa in ja o t ta a i ka s ta tu r sk a k a l a s tu k s e e n val- v iivy tte lema tta ka iken tyon sa m i s ta u tum i s t a , e ika jou s tava s t i poh jaks i p i ir ikunnan puo lueko - o h j a n n u t suo r i te t tavana o levaa m i tean a n t am a t ohjeet. s illi ka la s tu s ta . • K. шеспѵш rctKcisevcn vutden koldstuj- suunmttlmlen WtimiftM Pdjornoin piirissa. Po ljarno in piirissa o n ta llake r - k a la s ta ja a k o h d e n 14. Ose rko f M u u rm ann in rann iko lla t š n a v u o n n a tulisi m inun mie!es tani ka las tu sko lhoo s ien , seka piirin ja o k r u k a n jar jes to jen kiinnit t a a vakavaa huom io t a m u u t a - miin kysymyksiin . Kelnoihin m iten vo imm e tay t taa t am a n vuod en tu o t a n to s u u n n i t e lm a t ja a n t a a m a a l l emm e ka laa sen m a a r an , m inka se meilta vaatii —no in 12,000 tonn ia . He lmi—■ ja m a a l i sk uun sillin pyynn i s sa tay tyy ko lhoos ien p a a s t a siihen , e tta p r igaad it ollsivat a in a val- miit pyyntiin ja voisivat sita har- jo ittaa ke skey ty ma t ta . T am a vaatii, e tta pu iden ja he in ien han- k in ta ko lhoo se is sa ja r je s te taan myyosk in b r igad ipch ja lle . Toi- seks i, ko lhpose ilie tay tyy s a a d a nopea s t i nd rpp e ja ja ve tonuo t- tla. 4 J o k a i s e n ko lhoos in tu l e e r y h - tya nop e a s t i v a lm i s t au tum a a n k ev a tk a la s tuk seen , e 11 e m m e myohas tv is i k u t e n v iimme ke- va an a . Polttokysymys tu le e rat- ka is ta heti. Venee t ja moottorj- k o n e e t tu le e viipyma tta r em o n t te e r a t a . Sita va rten tu le e ko l­ hoosiliiton nopeas t i hankk ia re mon ttita rpe ita . Kevatka las tuk- se s sa tu le e s u u r imm a t moo tto- rit v a ru s t a a turreilla ja jarjes- t a a tu r re is ta juk sau s . Va rus taa ko lhoos it turskaverkoilla ja ryh- tya Kevaalla tu r sk an pyyntiin verkoilla. Goinin t u ie e ryh ty3 tu tk im a a n Muu rm ann in ran n i kolla t u i s k a n ku tupa ikko ja , sil- la amm a t t im i e s te n l au s u n to j e n pe ru s tee lla ku tu tu r s k an pyynti verkoilla a n t a a hyvia tu loks ia ja sita voi ha rjo ittaa jo maa lis k u u n a lu s ta lahtien. КеѵйаІІй tu le e v a ru s t au tu a lo- tapyyn tiin . Taytyy s a a d a var m u u s siita, miten pa ljon Muu r ­ m a n n i n Ka lastus trus ti kyken ee sita v a s t a a n o t tam a a n .L o t ap y y n - ia on kehitettava,silfa se on ot t tavaa pyyntia. T am a n a lan kai kin puo l inen keh i t tam in en tu lee a s e t t a a ok ruk an jarjes tojen e teen On a se te t tava vakavas ti kysy mys J^esSsillin pyynn is ta , joka tu le e rann iko l lemm e siina hei- n a k u u n alulla. M u u rm a nn in Ka las tus trus tin tu le e kaikilia kei noilla va lm i s tau tu a s i t š v a s ­ t a a n o t t am a a n Ettei kay ku ten v i imme k e s a n a . Vaikka su u r e t silliparvet tulivat rannikolle , niin kyettiin siita o t t am a a n vain hy vin p i e n e t maa ra t . KQlhoosien tu le e nopeas t i ryhtya t e k em a a n laa tikoita . Tu lee ryhtya hankk i m a a n tiheas ilmš is ia ve tonuo t t ia . Kalastusliiton tu lee hankk ia ti- heas ilma is ia saa r tonuo t t ia (s tan- ge ja). Myoskin tu lee hankk ia tiheasilmSisici sillinorppeja. Lauri. К з Ш и М ш і г п taman listKen teht,vista P i i r ikun tamme ko lhoos ien on ta r tu ttava t e h t a v 'e n s a tay t ta .n i - se en iskufcempoin ja sosialisti- sen kilpailun me rke issa , silla koh ta on e d e s s am m e tu r sk an - ja lokenpyyn t ikau s i . Se vaatii, e tta ajoisfca v a lm i s tumm e niit:i va rten , e tta ei tulisi e s i in tym aan sellaisia puu t tee l l isuuk s ia kuin viime k a l a s tu s k a u d e n a lussa . Ka’a s tu s tu le e heti a lu s sa saa - d i ko lhoos ien valiseksi isku kamppa iluks i. Viime ka las tus - k a u t e n a to im inee t iskub r igaad it an to iva t ve rra tta in hyvia tu lok sia ja osoittivat, e tta br igaad i- ka la s tu s a n t a a paljon pa remp ia tu loks ia ku in e n t in e n systefemi. M s id i n myosk in tu le e kay tan - nossa a lkaa sove l lu t tam aan tov. Sta Iin in 6:tta eh toa . F\. J:la. KflostuKsen hbtorlaa luomacn. taa 12 kollektiiyista ta lou t ta , jo i s ta Muo tkan lappa la i s ten kol- ta lou s „Tun t ra41 on jarjes tetty v.1931. P i i r is s i on ka la s tu s ta - Iouks ia 412, jois ta on t i l l a e raa kollektivisoitu 380 ta lou tta , eli 92.6 °/0. Vuoden 1931 ku lue s sa on piirin koltalouksiin liitynyt 62 k a la s tu s ta lou t ta , eli 15 e/0. Eri kylat ova t kollektivisoitu- nee* seu raavas ti : Va ido lah ti— 100 °/0, S u p u s k a—100, Sipna- vo lka—100, O s e rk o—-82,6, Ti to v k a—100, Uura ja Laa ts i—99, Po lja rno i—-77,6, Ту у v a —80,2, V a a e n g a—88,2, Kresnoi—85,1- B i e h i—95,1 ja Muo tkan Pogos- t a—100 °/o‘sti. K a l a s tu s suu nn i te lm an s a ova t Po ljarno in piirin ko l ta loude t t a y t t a n e e t seu raavas ti : Valtion a n t am a teh t av a—9.950 tonn . Ka las te ttu on vuod en ku lue s sa 10,545 tonn , eli tay te t ty ylittaen —10^ ,5°/o. Va s ta suunn i te lm a oli 10,957 ton n . se tuli tay te ttya 97,5 •/0:lla. Piirimme kolta louk- s ien v a s t a su unn i t e lm a oli 10,227 tonn . se on tullut tay te ttya 9,975,6 tonn . eli 97,7 e/0:lla Eri ko lhoos it ova t t ay t t an e e t su u n n i t e lm an s a seu raavas ti : Va ido lahden kolhoosi, t e h t a v a— 440 ton n . k a l a s t e t tu—379 tonn . eli 86,15 °/0, ka la s te t tu ka la s ta ja a koh ten 42 tonn ia . Su pu sk a , teh ta v £—435 Ka las^anee t 435,tfiyt t a n e e t teh t av an s a 1 0 0 0/**:lh, ka- la s t a n e e t ka la s ta jaa k o h d e n 22. Sipnavo lka , t eh ava 475. Kalas- t a n e e t 344. eli t a y t t a n e e t 73 °/0, teh tav a 992 k a l a s t a n e e t *1034,3. y l it tanee t s u u n n i t e lm a n s a—104, 1 °/o, k a la s ta ja a k ohd e n 25 t o n ­ nia . Titovka. t eh tava 974. k a ­ la s te ttu 763 eli tSytetty su u n n i te lma 78.3 #/o:lIa, k a la s ta ja a k o h ­ d e n 25 t. (Jura , tehtMva 3458 t- ka la s te t tu 3 8 3 6 1. tay te t ty 111 °/0, k a l a s t a j a a k o h d e n 34 t. Poljar­ noi, t e h t a v a 1111 t. k a la s t e t tu 918 t. tay te t ty 82,4°/^ ka la s ta jaa ko hd e n 4 3 1. Tyyva, t e h t i v a 6 1 6 1. k a la s te t tu 4 6 5 ,4 1. t^v te tty 75 .7% k a la s ta ja a k o h d e n 27 t. V a a e n ­ ga , tehtavS 555 t k a la s t e t tu 3 3 3 1. tay te tty 53,80/0, ka la s ta jaa koh ­ d en 1 8 1. Kresnoi, tehtavS 722 t. tay te tty 135 % , k a la s ta ja a kohden 3 9 1. Bieloi. teh tava 448 t. k a la s ­ te t tu 477,4 ton n . eli tay te t ty 106, Supusken kolhosiJenson №tfl“. Su p u s k a n kolhoosi „Kansan t y 5 nM e t e e n tuli kysymys , niin- ku in to is tenk in k a la s tu sko lhoo ­ s ien e te en , ett& tay tyy kaikki vo ima t k iinn ittaa sillikalastuk- se en , koska. silli ilmestyi vuo- noihin. E ip a ta s sS S u p u s k a n kol- ho o s ik a a n t a h t o n u t ja lkeen jaa- da , se yritti, m u t ta s am a s s a te- ki s u a r a virheita. Kyl^ssa ®n k a ikk iaan 14 t a ­ loutta , jo is ta kaikista i sa nn a t ova t kolhojsiswa. Enemm i s to ta louk s i s ta on kesk ivarakkaita . As ioiden jar jes te lya kolhoosin cisalla ka la s tu sa jak s i ei kasitel- 4 * ' - l l a Ka l a s t a i aa k o h d e n Pu o l u e eika nuo r iso ja tshe ik- ц , 0.na . r \a ias ta jaa коп а еп tu ie e clL.et еПг|й Ь|Ш, . П 24 tonn ia . Muu to in s a a m uk av a n yh teen - v edon t a s ta k u l u n e e n vuoden k a la s tu s s u u n n i t e lm i e n t iy t t am i s e s t š . Kun esim. Va ido lahden ko lhoos i ei tay t tany t suunn i te l m a a n s a , va ikka k a l a s t a j a a koh den tu l e e 32 t. pyy te ttya ka laa . Samo in Po ljarno in kolhoosi. J a O se rkon kolhoosi t&ytti su unn i - te lm an 25 t ka la s ta ja a kohden , Bieloi ylitti s u u n n i t e lm a n s a 2 4 1 k a la s t a j a a k o h d e n . Se oso ittaa , e t t a v i imme v u o n n a s u u n n i t e l - m a t eiv& o llee t ja e t tu o ike in . Тапй vu n n a suun n i te lm ia teh d e s sa tu le e se e hdo t tom a s t i o t ta a h u om io o n . Poljarnoin t i e d o tu s a s em a . „UiPDOPfilVf Poiornoin mm. Piirin to im e e n p a n e v a s s a ko- m itea s sa tyosken te li 14/1 32 ai- n o a s t a a n yksi konek ir jo itUja . heen joh ta ja l le kunn iak s i, e tta po i ssa olo a jak se en he it taa ylla m a in i tun la i s en henk ilon asioita M u a an a s iaa ei vo inu t k u k a a n h o i t am a a n . Eika o le to im e enp a to im ittaa , siila se l la ’sta henk iloa , nev an k om i te an tyolle eduk s jolle olisi heitetty a s i a n om a n e n se, e tta asioita ho i tam a s s a pu - oikeus , ei ole. Ta lousm ies — Ar- heen j . poissa ollessa on no lnkin vela, p uh e id en m u k a a n on h e n - e d e sv a s tu u to n henk ilo Tieten- kilo, j en k a pitaisi h j i t a a asioita. kin puh e en j . o n oltava itse pois- Han ei ole saapuv illa , silla h an sa , m u t ta on ka tso ttava keta ti on ollut yon juo po t t e lem a sa . Ialleen ja r jes taa . Edenk in mai- Paivalla i a t k j n u t h a n e n taho l- nitulla k e n a a oli rikollisen edes - t a a n ha ir ion teko niin pitkalle, v a s tuu ton ta ma in ittu m ene tte ly e t t a miliisin on tay tyny t pu u t tu a koska p uo lu e e n piirikomiteassa a s i a a n . Ei o le piirin TpK:n pu- k a an ei ollut k e ta an , siila sielta cli kaikki tyon tek i ja t p iir ikunnan X. ka , siksi s iina tuilkin virheita. N iinpa ko lhoos in j a s e n t e n fleisessa kokouk se s s a , joka oli cutsuttu koolle hyvin kiireellise >- ti m e re l le lahdon edella , ei ollut m u k a n a puo lue jasen ia , e ika tiissfi vika? Metsatyoartteli „L e so rup inM s a a t a v a t eri h e ik i lo i l ta ova t vii pyn e e t jopa vuos ikaus iak in . Toi- sissa tap a u k s i s s a on paper itk in k o k o n a a n h av innee t . E s i tamm e ta s sa a s ia s ta m u u t am i a ta- pauks ia . Noin puolitoista vuo tta taka - perin hak i artteli o ik eud e n kaut- ta s a a t a v i a a n pariita henkilolta. O ikeus tuomits i henk ilo t mak- s am a a n ja an to i K a n d a l a hd e a o ik eu s a s iam i e h en u l o s h a e t t a vaksi, m u t ta raho ja ei artteli ole ѵіеій t a h a n m e n n e s s a s a a n u t R ah a t oli lahe te tty Muu rm ann in postiin, mu tta se lahetti ne ta- kaisin K anda lah teen . То ідеп tap a u s . Artteli antoi Hiib inogorsk issa u loshae t tavaks i 121:48, m u t ta arttelin va ltuu te ttu sai vain k a te en s a 14 rpl. noin vuosi t a k a p e r in . Nyt main itus - ta a s ia s ta on paper itk in hav n- n e e t ko kon a an . 26/1V—31 tuom its i k an sano i - k e u s e r a a n henk ilon m ak sa - m a a n arttelille 31:80 ja r a h a t a nn e t t i in Kuolan u lo so t tom ieheh hae ttavks i, mu tta v ie lakaan ei artteli ole raho ja s a a n u t Nyt ei t a s t a k a a n a s i a s ta Ioydy ed e s p a p e r e i t a k a a n , e ik a o ikeu s val- tuu te tu l la o levan pape r in p e ru s ­ tee lla e d e s tieda mis ta m a in i t tu s um m a on tuom i t tu m ak s e t t a vaksi. N e l janne s sa t a p a u k s e s a a tuo mitsi o ikeu s e r a a n henk ilon m a k s am a a n arttelille j a u losha - ku suoritettiin Sa se ikas sa .m i s sa ma in i ttu henk ilo a su u ,m u t t a t a a s ke sk iva rakkaa t ia te rvee t mie-1 ^ aan# artteli ole s a a n u t raho - he t. Koyhat ja s a i raa t (vaikka )a »va,K^ a n e tuom tu l ta on haet- laakarilta oli tod is tus) maa ra t - tu ulos kaksi v“ ot,-a s i t te - tiin merelle . On selvaa , e tta N am a t ju lu t tu n tu v a t s a n g e n mere lla eivdt s a i r a a t p^r jaa , ja sekay ilta . J o k o u lo :o t tom i e h e t niin taytyi h e i d i n pa la ta kotiin. ova t p i s t an e e t r a h a t t a s k uun s a , Nyt ei k umm in k a a n lah ten e e t tai s itten n a id en as ia in suori e n n e n kotiin j a a n e e t te rvee t tu k s e s s a vallitsee a a r e to n seka merelle. Niilta, jotka s a i r a u d e n so tku i suus . A s ianom a i s ten jar- tak ia me re lta palasivat, pidatti jes to jen s ie taa vih^oinki ta r l tua k a u p a n h o i ta j a no rma l , ilman a s i a a n ja s a a d a siihen a s ian vaa - m i ta an paa to s ta , kun t a a s koto- tima selvyys. na oleville tervei le an to i viela I K. lisftnormatkin. J o u d e n oleva t te rvee t mu is tu ttiva t kolhoos in puheen joh ta ja l le , e tta heille pi­ t a a tulla puoli k a la s tuk se s sa o lev a n m ieh en tuloista , e t t i se p a a to s p i taa vo iman sa . Vimme v u o n n a pan ti in Neu- vostoliitossa p u o l u e e n a lo i t tees ta to imeks i t e h t a id e n h is to r ian kir jo it tam inen . SamaHa t a p a a on v i im m e vuod en lopulla tehty alote k a la s tuk s e n h is to r ian luo miseksi. Koska a l u e em m e on h u om a t t a v a n suuri Neuvostolii- ton ka la s tu sa lue i s ta , niin tu le e sen sa a d a p a ik k a n s a k a l a s t u k ­ sen historiassa. Vena la is ien tove re iden tah o i t a k e skuk se s ta pa in o n a le ltu t a m i tyo ja pyy t e t a a n s iihen o s a l l i s tum a an myosk in Muu rm ann in rann ikon suomenk ie li s ia ka las tajako llek- tivisteja. Ka la s tuk s en h is to r ian kirjoit- t am i s e s s a tu l a e o t ta a h n om io on mon ia eri se ikko ja . Ens innak in su om e nk ie i i s en kalastajaVaes* ton h is tor ia j a k a a n t u u u s e am p a a n a ika jak soon . Siina t u le e kuva ta lyhyesti ka la s ta ja in siirty m inen ja a s e t tum in e n a s um a a n M uu rm a nn in rann iko l le . To isek si, k a la s ta ja in e iam a t sa r is ti sen ja r je s te lman a ik an a . Vallanku- m o u k s e n va iku tu s ka las ta javaes - toon ja k a la s ta ja in ta i s te lu i a te rven t s ioon ia v a s t a a n (p a r t i s a a - niliike). Neuvo s tova l lan m u o d e s t um i n e n r a n n ik o l lemm e ja s e n ja lke inen ka la s ta ja in talou- de llinen , puo lue , ja ku l t tuu r inen to im in ta , kollektivisoiminen , kol- lektiivisten ta lo u k s i e n keh i ty s ia ta is te lu tu o ta n to s u u n n i te lm i en puo les ta , erikoisesti viisivuotis- su u n n i t e lm a n k o lm a n n e l l a rat ka iseva lla vuode lla . T am an yh- teyd e s s a ei m y o s k a a n tu le e si- vuun j a t t a a p uo lu e nuor iso ,ym . tyoalo ja r a n n ik k omm e ka- l a s t a j a v a e s t o n ' k e s k u u d e s s a . Edella on vain lyhyesti m a i ­ n ittu niista aloista , joihin kalas* tuk s e n h is to r ian kirjoittamisessa tu le e k iinn ittaa huom io ta . Ta ­ m a n teh tavan suo r ittam iseks i tu le e piirien kyliin ja kollektiivi- siin ta louks iin jšrjestaS ryhm ia , jo tka tutkiva t, ke raava t ja kirjoit- tav a t a in eh i s to a historiaa va r ten . Kerš tty a in eh i s to sen jalkeen l^ h e t e t a a n piirin keskuske rho lle l i s am u o k k au s t a va r ten ja sielta p i i r ik unn an ke rho lle j a sita tie- ta h is to r ian to im ikunna l le . Historian k ir jo ittam is ta jo a lu s ­ ta l&htien ei s a a k£s ittaa siten, e ’ta sita tyč ta suo r i t tav a t vain ha rva t „k ir janopp inee l* , kirjoit- tam i see n to t t u n e e t henk i lo t ja kir jeenvaihtajat. T ahan tyohon kirjeenva ihta ja in lisaksi t u le e ve- taa itse ka la s ta ja jouko t E tuma i- se t iskurit tu le e s a a d a kirjoit- t am a a n ja k u v a am a a n sosialis- tista ra k e n n u s ty o t a ka las ta ja - vae s ton k e sk uud e s s a . Puna i se t p a r t i sa an i t k u v a am a a n ta is te lua valkoisia v a s taan ja y leen sa par* tisaaniliiketta . N am a t t eh tav a t kun m e on- n i s t umm e s u o r i t t am a a n , niin silloin v o imm e olla v a rm a t , e tta ka la s ta ja in h is to r ias ta jo ta in t u ­ lee. Meilla ei p i i r ikunn a s sa ole vanho ja kirjailijoita, e ika kynai* lijoita, m u t ta bo lshev iikk ien om i- n a i suu s on a ina suo r i t taa ty5 niilla voimilla, niilla ihmisillš, mitka ku llo ink i on saa tav is sa . Siis t u n n u k s em m e olkoon: Iskurit k y n a a n k i inn i l Boishe* vistisella tempo l la l u om a a n jouk- ko jen k e sk uud e s t a ilmestyvaa ka la s t lik sen h i s to r iaa . V.K. pch]3psruJeBt hclastuKssn hlstorlflle. T amm iku un 30 pa ivan illalla k o k o o n tu n e e s s a neuvo tte luko - ko u k s e s s a „P o l j am a j a P r a v d a n “ to im i tuksec sa laskettiin poh jape - ru s te e t M u u rm a nn in ka las tus ta- louden histotialliselle tu tk imuk- selle. Ma in itussa t i l a i su ud e s s a va- littiin o rgan i s a too r inen byro, j o n ­ ka p uh e en joh ta jak s i valittiin tov. Kokareff. O rg an i s a too r i se l le by- rolie a nn e t t i in teh tavaks i ku t sua koo lle h e lm ik uun 5 pa ivan tie- noilla k i r ja llinen ilta, jo ssa tar- k i s t e t a a n o levaa a ineh is toa ja v a lm i s t au d u t a a n tu lev ien teh ta - v i emm e va ra l ta . Sam a l la tu le e o rgby ron k u t s u a koo lle kon fe - renss i h e lm ik u u n 10 pa ivan tie noilla ja va lm i s taa ky symyk se t se n tyo sken te lya va r ten . Kon- ferenss i tu le e m a a r i t t e l em a an t a r k e imm a t t eh tav a t m a in i tun ■cysymyksen e t e e n p a in v iemisek- si, seka e ti s tam i seks i ja valit- sze tuwkinr.usyhdistykselle oh jaa - van ha l l innon . Ka ia s tu s ta louden l is too r ian tu tk imu syhd i s tyk sen 1k e h o i t e t - a n k in pa ika llisen vaes- yo tu le e j a k a a n t um a a n eri s e e - : ton a n t am a a n yllamainituille re ih in ,seka joka i seen seeriin a i - ’ neh is ton ke rays ta ‘ seka muok- kaus ta va r ten tu le e m a a r a t a vas- Poljarnoin / ruohilnssi llkalsuutta Po l ja rno in ky lassa olevassa Tas ta nakyy, e t t a ko lhoos in I koope ra t iiv in ruoka la s sa on jasen illa on ku lakk ima i s ia mie - suuri j ° u^ ° ѵакаѵіа epakoh l ia . T M ... . Ruoka a s t ia t ova t t av a t tom an i mu- t * • I и * ^ on ^ inn01 e likaisia ja ke it toas t ia t samo in . b»»n-S? L. Si a ’ І ь p u ' e e »u ravn i' k ° I °vk a l le “. Pai р бу(ій ja b t t io i ta ei p ide ta puh enj. lukuuno t ta rna t ta . K°k° ijk- kallisten p u ° l ue -e l in ten ° n a s i a a ta ina . Ruoka las ta p uu t tuu kun- a t e tS i n e 1 m ie s l l ' ' v ^ t a m S n Pikaisesti ^ i t e l t a v a ja korjat- nollisia lusikoita . Koulun oppi- p “ . S " . k»™=“ e V u " m “ S t M m ® . v irhe lH , i l l n '■'»= tu iev e t s e am a a n oa lkak se en ne myosk in t i l l o s . l a k o t i a - 1 ^ к ^ ш а Г ѵ е й і п t o i l s a ^ e t o i te t tu a so p p a a . Torako ita on a p l ( č i p itaa a t rja puo le t k a la s tuk se s s a o levan t a . m ie h en tuloista . Kotiin jatettiin Sivukulkija. Hobrin tvi РоЦзгпоіп RMKoulalfl- T amm ikuu l la pidettiin К N. Tilattava vena la is ta ja su om a - koululla Mobrin j a s e n t e n ylei- Ia |s ta kirjallisuutta. J a r j e s t i ^ by- n e n kokous , jo ssa kuultiin se los- ron is tun to ja 2 ke r taa kk. Kiin- tu s Mobrin ja t sh e ik a n tyo s ta ja n ittga henk ilo t eri juh lien jar- t u l e v a s t a t yo suunn i te lm a s t a . je s tam i s e e n , e tta ne tulisivat As iasta tehtiin s e u r a a v a t p a a - ja r jes te ttya vas taavalla tavalla. tokse t: J a r j e s t a a k o u 'u l l amm e ty x š n J a r j e s t a a pi n , joka kasit e le e luettelointi. Kiinnittaa henkilot, va llankum ou s luk k e en ku lus ta jo tka k e r aava t tietoja lehdista u | komaiHa ja т . п к й і а т е п on e ri va ltio iden t a p a h tum i s t a . J a r polnttisten vank ien tila kap ita - je s ta a Mobrin nu rkka va s taa - listisissa ma issa . Ja r jes tS^ kysy- v aan kun toon mys-ja vas taus ilto ja . Tu lee j£r-, _ .. je s ta a u s e am p i a tyoryhmidi ja To tea t tam a l la n am a paa tok n e ryhma t, jo tka suo r ittava t hy- set, m e a u t am m e niita toverei vin heiiie a n n e t u t t eh tav a t tul- ta , j~ tka kSrsivat kap ita lism in laan p a lk i t sem a an . Kysymvs ja so r ros ta ja kituva t vankityrmis* vas tausUtoja ja r je s te taan ke r ran a He k , rsiv- t ja tajstyelevat Koulun s e in a leh te en j a r j e s t a a ' se n a s ian puo les ta , joka tuo heil Mobrin o sa s to J a r j e s t a a kirjeel- Iе m a a i lm an Lokakuun . Sama l- linen yh teys poliittisten vank ien Ia m e v i emm e a s iaa e te enp a in k a n s s a ja a u t t a a keratyilla va - ja k a sv a t amm e i t s e amm e tule- roilla h e id a n p e rh e i t š a n J a r j e s viksi Neuvos tova llan raken ta - t a i yh teys A s trahan in kou lun jiksi. kanssa. h . niin run saa s ti , e tta oisin pilaa- va t kaikki e l i n t 'r p e e t . Ruoka lan yh teyde s s a o levassa puf fetissa ov a t tav a ra t t a v a t tom a n kalliita, es im . t e e m a k s a a 8 kop. Iasi ( laseja ei muu to in ole, vaan ju o t a a n ,,sa ju“ r au tamo te i s ta ) Sillit o s t e t a a n trus tis ta , e ika s u o r a a n kalastajilta ja s iten n i iden h in ta rav in to lassa koho t e t a a n ta v a t tom a n korkeaks i. Ruoka lan joh ta jan s ie taa o t taa h u om io o n s a vallitsevat e p akoh d a t ja ryhtya toden teo l la niita p o i s t am a a n . Sita vaatii eh do t to mas ti yh te i skunna ll i sen ruokai- lun p a r a n t am in e n . M. t u u n a l a i s e t o rgan i saa tto r i t. Na ­ m a o rg an i s a a t to r i t p e r u s t a v a t ympa r i lleen a in e h i s ton muok* k a u s t a va r ten k ir ja llisuus tuotan- nollisla ryhmia , jo iden ohjaa jik- si tu le e m a a r a t i k ir ja llisuusas iaa tun tev ia oh jaa jia . Na iden ryh- m ien sisalla voi ѵіеіз m uodo s - t a a eri alojoja koskevia kollek- tiivisen tyo sken te lyn b r igaade ja , jo tka kykeneva t p a remm i n ulot- t am a a n a ineh i s ton ke ray s tun to sa rv en sa laa jo jen / joukko jen k e sk uud e e n . Suomenk ie l is ia kirjallisuustuo- tauno l l is ia ryhm ia on аікегітгГ p e ru s t a a kaks i, jos ta yksi Muu r ­ m a n n i n k a u p u n k i in ja to inen Poljarnoin piirin ke skuk seen . Edellisen perus tyontekijoiksi on maa ra t ty t.t. Kivela V. Mursu F. ja Sh idenna ja A. Ja lk im a i s en : Siven Lauri ja Sunna r i Valde. Edellamain itu lla tyolla tu le e o l em a a n eritta in suu r i ta loude l - lis—poliittinen merkitys , jo ten henkiloille vo imape ra i s ta a p u a a n T .Tuk iainen . Myrskyn tuhoia Murmanin satcmcssa- T amm ik u u n 30—31. paivina r i e h u n u t a n k a r a my r sky teki M uu rm a nn in s a t am a s s a pa ljon tu h o a . Moo tto r ivene„Mo iva“ up posi poh jaan . H5y rya lu s„Pe r se i” sarkyi pahas ti. K ymm e n e n t r a u ‘ laria kdrsi p len emp ia vaurloita. ffnSsinSU?!, Kiri .ѴзвІніШшПз Bteloiai". „Po ljarnaja P ravd a s sa “ num e - ro 172, 14/XH—31. oli o ts ikossa ma in i tun n im inen kirjoitus, jo- lon s ie taa a n t a a h i em a n oikai su a Kirjoittaja ei- ole t e t o i n e n as ias ta , va ikka h a n p itaa sita a ih e e n a a n , e tta k ir janp ita jan va imo ei voi tay t taa p ikkupor- varillisia va a t imuk s ia . Mutta k ir ­ joittaja ei m a in i t s e m ita n e vaa- im u k s e t ova t. Mitaan v a a t im u k ­ sia t a lo n em a n n a n , pa remm in ku in m u i t e n k a a n taho i ta ei ole a se te t tu . Mita t u le e s iihen, e tta „ s a imm e ja r jes te t tya a s u n n o n Ma th isen in t a l o o n “ , niin taytyy s a n o a , e tta kirjoittaja mu is taa vaar in . A sun toa pyysi O rden it­ se , e ika sita ollut k u k a a n ,,jar- jes tamass&“ . Ei m yo sk a an ole k e r t a ak a a n sa n o t tu , e tta m a in i ­ tu n k ir janp ita jan tay tyy p e r h e e n - sa m u u t t a a pois ke ske l la t a lv ea . Tun tuu siita ku in kirjoittaja h a - luaisi olla ka s ina jok a i se s s a pie- n imm a s s a k in a s ias sa ,va ikka ei s i ihen o le a ih e t t a k a a n . Hyva myo sk in on ma in i ta , e t ­ t a ei o le k i r janp ita jaa ras ite ttu vuokralla , silla v u o k r a n joutuisi m a k s am a a n ko lhoo s i , niin se on jo a lu s sa ^ a n o t t u , e t t a s ita ei o te ta , e ika sit h o te ta vas ta isuu - d e s s a k a a n . Eman ta . Т а т й п yh teyde s s a toimitus va ro i .taa kirjeenvaihtajia pysy ta rka s tuk s ien pe rus tee lla a n n e t - tu ja ja tu le e niissa olla ka ikki­ en t a ik a s tn k s e e n o sa l li s tune iden o ik ea t n imik ir jo itukse t alia, vas- t a silloin va s t inee t ja eikaiswt ju lk a i s t aa n . Toimitus. шшгіпкшшш Saiuskml i m - Po’ja rn o in piirin S u p u s k a n ky- lan k a u p a s s a ( s e lp p o o s s a ) t ap a h - t u u vaa inkay toks ia j a itseval- t a i suu t ta . K aup anh o i t a j an a on Kusnetsov , joka s am a l la on ko lhoos in k i r janp ita jana . Kusne tsov on siina s am a s s a tyo s sa ollut jo mon la vuosia , jo t e n k a a s io it ten vaaristely lu- ku ta ido t tom i a ka las ta jia koh t a a n on sita h e lp om p a a . K aup an - ho i ta ja Kusne tsov itsevaltaisesti p i e n e n t e l e e no rm ia . T am a юп a in a k o h d i s tunu t koyhiin. Kes- k iva rakk ille on pa invas to in Ii- sa t ty . T a t a ta lla is ta mene tte lya on j a t k u n u t jo p i temm a n a ikaa ja on se s a a n u t k a la s t a j a in k e s ­ ku ud e s s a a ik a an r iitaisuu tta . Kuappakom i teak in on a s ia s ta suu kiinni, koska siita o n se n jasen iile mš5 ra tty ja hyvia p u o - lia. Puo lu e ja t sh e ikk a my5s on as ian t ie t any t ,mu t ta ei o le viit- sinyt sita kasitella. Kaup a s sa on s a a t a v a a ik a a n puhd i s tu s ja vaarinkSy toks iin syylliset henk i lo t o n p a n ta v a te o i s t a a n v a s t a am a a n . Puolue- m a a n anka ra s t i kiinni to tuude s - ja tsheiRan myosk in tu le e valp- sa. As iasta saa kirjoitt a, mu tta pitaa pysya a ina e h d o t t om a s t i . Pa a m m !n s e u r a t a mita se n jd- to tuud e s s a . Toiseksi, t am a on , s e n e t tekeva t . Kun t am a teh - ens ike r ta kun o s a s tomm e kir- t aan ,n i in silloin va rmasti kalas* joituksiin ju lka is taan v a s t i n e t t a . 1ta ja in k e sk u u d e s t a hav iav^ t rii- Va s ta i suuden varalta h u om a u - i ^ a i s u u d e t ia s am a l l a se k o h o t - t e t a a n , e tta yksilollisia vas tine i !. , . . . . . f . a - ta ei to imitus e n a a n ta s ta l a h t i - , t a a k a la s ta ja in tyo in toa j a tyon - en julka ise , v a an pitdia o ika i su t j t u o t ^ v a i s u u t t a . olla b r igaad ien suo r i t tam ien Asiasta kuuliut.