Переводы стихов Октябрины Вороновой на языки мира / [сост. Н. П. Большакова ; Музей саамской литературы и письменности имени Октябрины Вороновой Центральной городской библиотеки пос. Ревда Ловозерского района]. – [Ревда, 200-?].

MURMANSK . KULTTUURIRAHASTO Kun toukokuussa 1986 Murmannin kirjailijoitten alotteesta oli jarjestetty slaavilaisen kirjailisuuden Paiva, tuskinpa kukaan meista murmanskilaisista osasi aavistaa, etta vain kolmen vuoden kuluttua tama juhla, kulkien Vologdan Ncvgorodin, Leningradin, Tallinan, Kijevin ja meidan kaupungin kautta, saa yleisliittolaisen kannatuksen, asettaa uusia tot isi a kysymyksia ja kaydannollisia tehtavia. Jo 1987 oli hyv&ksytty paatos viettaa myos saamensanan Paiva, ja jo ensimmaisena saamensanan PaivSna kuulimme oikeudenmukaisen valituksen: "Lapset opiskelevat aidinkielelia, mutta heilia ei ole mita lukea, puhetaido haviaa. Auttakaa!" On ilo todeta, etta viimeinkin meilla on vaikkakin vaatimaton, mutta sittenkin tulos — t&ma kauan odotettu kirja saamen kielella, jonka julkaisi Murmanskin Yleisliittolainen kulttuurirahasto, slaavilaisen kirjakielen ja kulttuurin varoilla. Meidan kirjakielen suurten luojien Kirillin ja Mefodian MuistopSivaa — 24 toukokuuta — juhlittiin maassamme ennenkin. Esimerkiksi joku aika sitten ilmestyi julkaisuja t&m&n pSivan juhlimisesta 1885 Simbirskissa, ja Uljaanovin perheessa. Sadan vuoden kuluttua murmanskilaiset palauttivat unholasta taman erinomaisen juhlan, antaen sille uuden kansallisen savyn. Tailaisen juhlan idea leijaili ilmassa, siksi se olikin niin laajalti kannatettu... Samaa voi sanoa myos Saamensanan Paivasta: on jo ilmoitettu viettaa tulevana vuonna komin kielen paivaa, runoilija Prokopij Javtysyi on ilmoittanut nentsin sanan paivan vietosta. Nain kulkekootkin edalleenkin rinnakkain taydentaen ja tukien toinen toistaan slavilaisen kirjakielen Paiva, saamelaisen sanan Paiva ja jokaisen maapallollamme olevan kielen! Vitalij Maslov, kirjailija, VF-n Murmanskin alueen Kirjailijajarjest6n sihteeri, Murmanskin Yleisvenaiaisen kulttuurifondin puheenjohtaja. Oktjabriina Vladimirovna Voronova (1934v.-- 1990v.) syntyi Tshalme-Varre kyiassa Kuolan niemimaalla. Han syntyi suuren pohjoisen maan syrjaisemmaiia seydulla, missa metsien ja soitten kautta, sivu paimenten kotain ja muinaisten kalliopiirustusten ohitse virtaa Vienenmereen hanen syntymaseudunsa ja hanen kansansa paajoki — Ponoi... Paatti Leningradin valtion A.I.Gertsenin pedagookisen yliopiston. Monia vuosia tyoskenteli lukutuvan hoitajana. Kolmen runokirjan tekija: "Sneznitsa" (Murmansk), "Voljnaja Ptitsa", (Moskova), "Tshakli" (Murmansk). Runoja kirjoitti saamenkielen jokanskin murteella. Han oli ja j&i nyt jo ikuiseksi ensimmaiseksi saamen kansan kirjailijaksi; Neuvostoliiton Kirjailijaliiton jaseneksi: