Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

— Tulipahan t a a s yhden lehman talv ihe ina t tahan kin. KOVIA KOETUKSIA Koulunkaynti oli helppoa. Kaikkihan oli jo tu ttua ja opit- tua suomen kielella. Suloa va in nolotti istua neljannella luokalla, silla hanen olisi pitany t olla jo kuudennella ikan- sa puolesta. Laksyt eivat pa ljoa askarru ttanee t, siksi kaiken v ap a a -a jan poika kolusi metsassa. Isan yksipiip- puinen haulikko oli aseena. Kaksi puhdasro tu ista suo- mala ista pystykorvaa juoksi apuna. Sina syksyna oli paljon oravia. Niita Sulo napsikin jouluun mennessa pitkalti to is tasa taa . Olisihan niita tul- lut enemmankin, mu tta hylsyja oli vain viisi kappaletta. Panokset loppuivat aina kesken. Toisinaan koirat ja iva t haukkumaan ja poika kavaisi kotona la ta am a s sa panok- sia. Paitsi oravia tuli riekkoja, metsoja ja pyita. Syksymmalla Tulomajoesta sai koukuilla mateita. Avoveteen Shlo asetti koukut veneesta, myohemmin las- ki ne j a a n alle. Hanen aitinsa Greeta melkein joka paiva paistoi mauka s ta kalaa. Kala oli hyvana jatkona ruoka- poydassa. E lama vieri hiljalleen. Mutta Sulo huomasi, etta jo­ tain on tap ah tunu t vanhemp ien valilla. Sulon lasnaolles- sa kaikki kylla naytti olevan ennallaan . Mutta kerran han sattui kuulemaan kun aiti morkkasi isaa: — Taas oot Jusefiinan luona ollut. Menisit sinne ko konaan. M inahan olen vanha. Yhtatoista vuo tta vanhempi sinua. Arvasinhan mina jo a lussa, ettei tama perhe-elama kauan kukoista vaikka vannoitkin... Vahingossa kuu ltu repliikki koski poikaan kipeasti. Sulo rakasti vanhemp iaan . Aina avulias ja hyvantahtoi- nen Pen jam i ei koskaan edes to runu t poikaa. J a aiti ha- nelle oli kaikki kaikessa. Lapsen rakkaus oli vahitellen muu ttunu t saalin tunteeksi paljon karsiny tta aitimuoria kohtaan. Greeta oli synny ttany t seitseman lasta ja vain kaksi oli elossa. Menettany t ensimmaisen miehensa... Vallankumousjuh lan aattona koululla oli ollut juhla- tilaisuus, jossa Suloa oli kehuttu hyvaksi oppilaaksi, mu t­ ta samalla moitittu huonosta kaytoksesta. Han juoksi kotiin ristiriitaisin mielialoin. Jo ulkona han kuuli sisalta kovaa metelia. Mikahan siella ny t on? —rr Senkin juopporatit! Ette edes pojalle jattaneet!