Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

sahti kun huomasi pintavedessa uiskentelevan ahvenpar- ven. Kalat noukkivat laiskasti veden peiliin takertuneita hyonteisia, imaisivat perhoja lumpeen lehdilta. Vareren- ka a t sark ivat hetkeksi vedenpeilin. »Missahan ne tammuka t ovat?» onkija ajatteli. Han oikaisi vapisevin kasin siimaa vavan paalta. Siima oli paljon lyhyempi vapaa, silla purosta onkiessa pitka siima va in haittasi. Varovasti han heilautti vapaa. Kynnen ko- koinen kuparilipukka pulskahti vastapuoleiselle ranna lle j a lipattaen laskeutui pohjaan. Poika veti viehetta viistoon yli puron, mutta ahvenet olivatkin ensimmaisina. Sulo koetti ve taa lipukkaa niiden ahneiden suiden ohi, mutta kaksi kormyniskaa tuli ylos ennen kuin tammukka paasi valiin. Milla, hetkella ja mista napparaliikkeinen purotam- mukka hyokkasi onkeen Sulo ei edes kerinnyt huomata, mutta voimakas tempaisu ilmaisi etta ongessa on kun- non kala. P itka p ih lajavapa vaantyi kaarelle. Po ika ei an tanu t kalalle aikaa rimpuilla, silla siima olisi sotkeutu- nu t pensaikkoon, vaan saman tien veti kalan ylos ja heitti taakseen suolle. J a sitten toinen, kolmas... Poika pujotti saaliinsa pa juv itsaan ja lahti juoksemaan majapai- kalle. — Voi saakuli! Ovatpa komeita! isa kehui pojan saa- lista.— Pe rkaahan ne tuolla hetteen vieressa, han viittasi kuusien alia lirisevaan lahteeseen... Viikon miehet paiskivat toita. Niittivat koko R is tijan ­ gan ja sen ympariston. Saa oli koko ajan selkea. Metsapalon haju tun tu i il- massa. Aurinko joka paiva sumeni ja lopulta mollotti punaisena kiekkona keskipaivan aikanakin. — Kuka piru sytyttaa metsapaloja! Pen jam i kiroili.— Seu tuhan on ha rvaan asuttua. Vierasta vakea nailla tiettomilla mailla harvoin liikkuu. Aivan kuin joku tahal- laan polttaisi metsaa. Kesalla tuhansia heh taareja paloi Jyrkk inan ymparistossa. Han vaikeni hetkeksi ja sitten jatkoi eparoiden: — Huhuava t, etta kylaneuvoston puheen joh taja Frans- si Mursu vang ittiin metsapaloa sammuttaessa. Joku tiesi kertoa, etta Mursu oli Suomen vakoilija ja johti taalla tihutoita. — Oiskohan siina peraa, Taavetti epaili.— H ann an on ansioitunut mies. Hanella on Punaisen Lipun kunniamerk- ki kansala issodan rintamalla suoritetuista urotoisto. Vois- ko mies olla niin kaksinaamainen. — En tiija. Kansainvalinen tilanne on kireii. Kuu-