Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

Vasemmalle rannalle, kosken niskaan, oli rakennettu ko- konainen kyla valiaikaisia parakkeja. Vahan edempanii nakyi kalliolouhintaa. Siihen tulee tulva-aukot, muisti Pen jami Makitalon selostusta voimalaitoksen rakentami- sesta. Oikealla puolen jokea korkea so ravaa ra oli osaksi jo kaivettu ja kuljetettu patoon, joka huomattavasti ka- vensi joen luonnonuomaa. Monia tuhansia tyomiehia hyori muu raha isina kiirehtien kottikarryineen edestakai- sin soranottopaikalta maapadolle. Hevoset vetivat sora- ka rry ja Tulomajoen uomaan. Kasityona nousivat ertsim- inaiset suuren energ ian voimalat, koska koneita ei viela paljoa ollut. Siita huolimatta Murmasperan vesivoimala ja asu tus rakennettiin kahdessa vuodessa. ...Palattuaan matka lta Pen jami kertoi nakemastaan Greetalle. Kyyneleet vierah tivat emannan silmista. — Ala nyt tyh jan takia vollota. Tuloman kolhoosi on meille pa rha iten sopiva, mies koetti rauho ittaa Vaimo- a an .— Siella asuu paaas ias sa suomalaisia. Ainoa vena- lainen perhe on Ramsaitsevin Vasilin, joka vuonna kol- mekymmenta muutti sinne Nivankylasta, jonne he olivat tulleet Keski-Venajalta vahan ennen kollektivisointia. Ramsaitsevin lapset paitsi vanhinta, kaksi tyttoa ja poi­ ka, puhuvat yhta hyvin suomea kuin venajaak in . Kylassa on neliluokkainen suomenkielinen koulu. J a kuule, Tuhka- set rakennu ttava t Tulomalle uuden talon. — Sano inhan sinulle, etta pyydetaan mekin! kauhtui Greeta.— Nyt olisi meillakin tiedossa uusi asunto. Minne siella paasi pistat? Jonkun nurkkaan? ja Greeta pillahti ta a s itkuun. — Huonosti ymma rramme venajaa. Pa ivaja rve lla ainakin tulkitta pa rja taan , Penjami puolusti paatos- taa-n. — No enhan mina toki sita sure, Greeta huokaisi.— Muistuipa vaan mieleen tas sa talossa eletty elama. Kak- sikymmenta vuotta olen a sunu t talla hiekkatormaJLla. Ja minka-laisia vuosia. Tanne jaa koko minun katkera elama- ni... — Aiti, ala itke, Sulokin koetti puolestaan lohdu ttaa.— Siellahan on koulu samassa kylassa. Olen aina koiosalla, ei tarvitse ma tkus taa internaattiin. — Kouluhan siella'on , Pen jam i kyhnaisi n isk a a a s a ,— mutta suomenkielinen. Mitenkas sina siella pajrjaat? — M inahan osaan lukea j a kirjoittaa suomeksi* Sulo vaitti: — Se ei taija riittaa, Pen jami epaili.— Mutta eikdhan