Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

Pen jam i katseli hetken poikaansa, otti seinalta yksi- piippuisen haulikon, valitsi oravapanoksen ja ojensi aseen pojalle sanoen: — Samahan se on koska alottaa. Tuossa sulle ora- vapanos ettet lenna itse toiseen suun taan . Poikaressu juuri ja juuri j^ksoi kan taa r aska s ta hau- likkoa, mutta miehella p itaa olla miehen sisu, isa oli sanonut. Nakisipii Kaulasen Einari. Kuolisi va rm a an kateudes- ta. Poika kuvitteli, kuinka naapu rin poika sormi suussa seuraisi miehen metsastysta oikealla haulikolla eika mil- laan piilipyssy 11a. — Mina lahin metsalle, sanoi han sivumennen nave- tasta tulevalle aidilleen, joka tyrmistyneena suu auki seurasi pojan aikeita. — K-kuka sulle pyssyn antoi?! — Annahan pojan menna. Tunkiolla on kai pulmusia. — Kumpi teista on viisaampi? Greeta kauhtui. — Ampuu itsensa. Poika hiipi heinalatoon. Pu lmuspa rv i nokki heinanjat- teita, joita kevataurinko oli su la ttanu t esiin. Pano s piip- puun, hana paalle, piippu aitan seinan rakoon... Silloin pulmuset pyr'ahtivat lentoon. Kauan poika odotti parven pa laamista , mutta se lensi joen jaalle, missa talvitie kie- murteli. Poika aikoi aukaista haulikon, etta ottaisi pa- noksen pois, mutta ase ei aufennutkaan hana paalla. — Isa, ota panos pois, poika pyysi.— Mina en uskalla. — Mennaanpa s ulos, katohan tanne. Ensinnakir. pys­ syn piippu on aina, muista se, a ina suunna ttava sinne- pain, missa varmasti, kuulitko, va rma s ti ei ole ketaan. Sitten peukalolla veda hanaa ja v a s ta sitten paina iiipai- sinta ja varovasti laske hana paalta pois. Koetapas... ...Nyt poika pyysi mukaan koko kesaksi kalastusp rikaa - tiin. Pen jam i mietti hetken ja sanoi Greetalle: — Pan eh an m a tk a tav a ra t kahdelle miehelle. — Voi sentaan, minne sina tuota kakaraa, Helga nau- roi, mutta Sulo ei enaa valittany t kenenkaan puheista, han touhusi matkalle. Vei veneeseen onkivapansa. Hetken mietti, etta mita viela ottaisi ja muisti piilipyssynsa. Sen poika asetti veneen keulaan. Silla aikaa kun Pen jam i kokosi kamppeita, lipposi veden veneesta. Kevattulva oli jo inelkein ohi, mu tta uitto viela jatkui. Tukit rnenivat v inhaa vauh tia virrassa. Kokonaisia sumia pyori Hietaniemen kosteessa. Kevataurinko elvytti pitkas- ta talv iunesta herannytta luontoa. Maenrinne hoyrysi.