Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

repun, jossa han kuljetti postia. Silla a ikaa raitokin tuli j a pysahtyi. E tu ree s ta nousi ontuva ajomies pitka maa- litsa lun ta hipoen. »Ontuva Omeljan», Pen jam i tunsi P a tu n an saamelaisen . Lisanimen Omeljan oli saanu t kou- kussa olevasta ja l a s ta a n . Joskus nuorena jalka oli jaany t reen ja puun valiin ja paha sti luokkaan tunu t polvesta. Penjami tiesi, etta Omeljan kuljettaa Lenpusn inan ta- va raa , ja arvasi kolmannen miehen Lenpusn inan asiamie- heksi. Pen jam i haki nav e tan eteisesta jak a lap a a lin ja vei sen o la llaan r an ta an . Tervehti tulijoita. Miehet jakoivat j ak a lan poroille. P a avo puhui hyvin suomea, vena jaa ja saamea, siksi han autteli Pen jam in ja turkismiehen vii- lista keskustelua. Miehet astu iva t s is aan juu ri silla hetkella, kun Greeta kantoi poy taan hoyryavaa samovaaria. Omeljan pani poydalle ja isen poronlavan. Juo tu a an samovaa rin tyh jaksi ja ka lu ttuaan jaisen po ron lavan valko ista luu ta myoten miehet alkoivat tehda kiauppoja. P iipu t savusivat. — No, nuorimies, tu lepas tanne, P a avo kutsui Su- loa, joka ujostellen v ieraita pyori aitinsa helmoissa.— Seta toi sinulle ka ramelleja , silla han uskoo, etta sinusta tulee yhta hyva m e ts a s ta ja kuin isastasi. Greeta talu tti rimpuilevan poikansa turkismiehen luo. Suuri punaiseksi m aa la ttu peltirasia juu ri pysyi pojan hennoissa kasissa, niin pa inava se oli. Vieraat lahtivat. Heilla oli kiire, silla edessa oli viela monta mokkia, missa heita ha rta a s ti odotettiin. Poydalle jai kasa kaikenlaisia paketteja. Ne tuoksui- va t tun tema ttoma lle maailmalle. Eihan poika ollut nah- nyt viela muu ta kuin nama nelja nokista mokin seinaa ja sita ymparo ivan luonnon. Greeta paahtoi hellan paa lla saatu ja kahvinpoonia. Voimakas kahvin tuoksu levisi huoneeseen. Pen jam i tayt- ti piippunsa hyvalle tuoksuvalla tupakalla, jo ta oli vaih- tanu t turkiksiin. Han istui suu ta rin jakka ra llaan ja ompeli uutta lompakkoa. Sulo imeskeli karamelleja. Ne olivat ensimmaiset ma- keiset hanen e lamas saan .*Po ika otti isansa tekeman pie- nen piilipyssyn ja alkoi leikkia m e ts a s ta ja a ammuskellen kuvittelemiaan lin tu ja ja oravia. J a pitikin sattua niin etta nuoli osui isan piippuun. Tulinen piippu putosi sake- noiden Pen jam in polville ja kuuma tuhka karisi valkoi- selle nahalle, josta isa kaavaili uutta lompakkoa. Penja-