Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

Hevoset olivat kesan jalkeen melko hyvassa kunnos- sa. Talvitiet olivat ja a s s a ja lun ta oli vahan . Joen suvan- noissa paasi jo a jamaan , siella j a a kesti. Se kylla pauk- kui ja rasah teli pahaenteisesti, mutta hevoset vetivat kuo rmaa rauhassa . Aisakellot helisivat. Pakka silma ssa niiden messinkiaani kuului kauas. Mokkien tarkkakor- vaiset metsastysko irat kuulivat jo kaukaa tu lijan ja al- koivat haukkua. — Eiko poiketa Reetan luona? Pen jami ehdotti.— Mi- ten han siella lapsiensa kanssa pa rjaa. Mies kuulemma painu i Ruotsiin kesalla ja vei mukanaan vanh imman poikansa. — Ta itaa sinua enemman s a iva rtaa se, etta Reeta on leski. Vaino vihjaisi. — Miksei sekin. Onhan siina valmis katto paan paalle ja talouskin jonkinlainen. Ei tarv itse a ivan tyh jasta alkaa. — Eipa tosiaan. On jo nelja lastakin. Kumpaa sina oikein meinaat riia ta — talon eman taa va in emannan ty ttoa Helgaa? — Tyttokaan ei ole hassumpi. Onhan vaan viela liian nuori. Mita tulee Reetaan, niin han on merikalasta jan perheesta. Rannikon naiset osaava t v a rro ta miestaan Mutta leikkipuheet sikseen. Tulipa vain mieleen se vilpi- ton apu niina alkuaikoina kun tultiin Suomesta. Mu istat- han kun Reeta tyoskenteli metsa tyomaan leipomossa ja monta leipakannikkaa ojensi meille ensihataan . Talvitie laski jaalje. Piru llinen keikunta suomattailla loppui. Edessa oli Kuklinsaari. — Katsohan, Hoglundin Arvin ta lossa tuikkii valo. Kauniin mokin se aija vain rakensi. On silla voimaa, Pen jam i hymahti. — Tuossahan Hietaniemikin on jo, Vaino hyppasi ta a s Pen jam in rekeen. — Kuklinaksi na ita mokkeja n imitetaan , taman saa- ren nimella, Pen jami selosti. — Onpa tas sa saaressa s-uovia! Vaino ihmetteli.— Kenen niittyja n am a ovat? — Metsatalouden. Hoglund anoi niita itselleen, mutta sai Kuolasta v irallisen kiellon. Mies joutui r a iv aama an uud ismaa ta . J a nakyyhan tuo ta jo olevan. Pa ljonhan sita rehua tarv itaank in lehmalle ja hevoselle. Puree ne 1am- paa tk in parikymmen ta puu taa talvessa. Niitakin hanella ta ita a olla tusina, Pen jam i tiesi.— Mutta Reetan talossa ei nay valoa. Eiko taa lla eniia kukaan asukaan? Avanto-