Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

— Lehma ja a a stu ttamatta, Greeta valitti. — Ala valita, Anselmi lohdutti.— Mina haen teidat ennen talvea. J a lypsaahan se mahonakin yhden vuoden. — Niin sina sanot, mutta kun paa se t r a ja n taak se n iin morjes. Siella sulla on tietysti toinen heila odotta- massa . — Mita sina turhia. Tiedathan its.ekin, etta minulla ei ole siella ketaan. He inakuussa Anselmi valmisteli lahtoa Ruotsiin. — Pa is tah an leipaa kahta miesta va rten , han kaski vaimoaan . — Miten? Greeta ei heti kasittany t.— Kuka sinun kans sa s i viela lahtee? Mita sina oikein meinaat? — Hiltinki lahtee. Enhan mina voi h an ta tann e jat- taa . Han on rekisteroity Ruotsissa. Taalla ei saa passia. — A voi voi. Minako jaan a ivan yksin tyttojen kanssa! — Helga on jo viidentoista. Auttaa sinua... Muu takaan u lospaasya ei nay ttany t olevan ja niin heinanteon aikana Anselmi kuuden to istaikaisen poikansa Hilting in kanssa lahti Ruotsiin. Monipaivainen . vaikea taival Kuolan ja Suomen Lapin asumattomien korpien kau tta paatty i H a ap a ran taan . Syksylla sielta tuli viesti, etta perilla ollaan ja hank itaan perheelle v ira llista muut- to lupaa Ruotsiin. Greetan perheen synkkaan e lamaan aurinko pilkisti harvoin. Han oli jaa ny t kaukaiseen asu- mattomaan Lapin korpeen kolmen pienen ty ttolapsen kanssa ja huomasi viela olevansa raskaana . Tassa tilan- teessa se oli kauheaa... Talveen ei pa ljoakaan va ruste ltu , silla odotettiin lah ­ toa. Kylma ja synkka talvi odotti Greetan perhetta. Ke- vaa lla oli jonkin ve rran istu tettu perunoita. Herneen ko- koiset siemenet eivat voineet tu rva ta hyvaa .satoa. — Tosi on sanan lasku , »Minka kylvat sen korjaat- kin», Greeta paivitteli lapsilleen, kun he kaivoivat pe ru ­ noita.— Ei nailla kakia kukuteta. Kaiken, mita maa s ta saivat, he kan to ivat maakella- riin: kymmenisen amparia perunoita, pari korillista nau- ris ta ja tu rn ista. Syksylla he yrittivat pyydystaa kalaa- kin, mu tta vanhoilla resuisilla verkoilla eivat saanee t kuin nimeksi. Helga oli nahnyt miten pyydystetaan an- soilla metsoja. Han viritti pyydyksia me tsaan menevan polun varteen . Kaikkien riemuksi moni homenokka sattui menemaan niihin. Helga kan taa retuutti painav ia lintuja kotiin. Greeta poisti niilta sisukset, pirahutti sisalle hyp- pysellisen suolaa ja ripusti aittaan.