Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.
Pen jami kaivoi ta sku s taan ison nahkama s s in ja ehdo t ti vaarille tupakkaa. — Poskeen mina vaan . Ukko otti o jennetun tupakki- massin ja kaivoi hyppysillaan hyvan annok'sen ja keikaut- taen p a a ta an takakenoon pisti tupakan huulen alle. Kohta han pruiskautteli v ih reaa sylkea ha rvahampa ises ta suus- taan . Tupakkiannos taisi tehda vaa rin puheliaammaksi silla han kysyi: — Oietteko jo kauank in matka lla? ja va s tau s ta odot- tam a tta liuusi n av e ttaan pa in :— Amanta, tuopas viilipii m a a vieraille! Mikko, Verneri ja Reeti ka tselivat tovereittensa touhua j a kuu ltuaan isannan ta r jo av an viilipiimaa paattivat, etta dip lomaattiset suhteet on solmittu ja lahtiva't ha rppomaan to isten luo. Piku huomasi v ie raa t taa sk in ensimmaisena. Isan ta vilkaisi uusiin tulokkaisiin ja edessa seisoviin mie- hiin. — Meijan sakkia, Vaino kiirehti selittamaan . Luvattua viilipiimaa odotellessaan miehet juttelivat vaa rin kanssa. Loiva etelarinne oli valittu ky lanpaikaksi tarkoituksel- la. Puo lenpaivan aurinko antoi suu rimman lampomaa- r a n s a pelloille ja kentalle. Kosken alia, m ista Nuortijarvi alkoi, vihersi laa ja luonnonniitty. Kaikesta paa ttaen se oli vasta vapau tunu t tu lvavedesta. Kallistuneet suovien pielet ja veden tuoma t juurako t, joita v irta oli heitellyt sinne tanne, kertoivat luonnonvoimien my llertamisesta jaan lahdon aikana. Katohan vaan, Pen jam i pani merkille, talotkin on rakenne ttu samaan tyyliin kuin meilla Sompiossa. Sa- man la is ia luonnonkivesta kopsittuja savup iippu ja nakyy talo jen katoilla. Vesikatot on saha tu ista laudoista, joihin on hoylatty vesiurat. P ien issa kyyna rpaan kokoisissa ik- kunoissa nakyy olevan oikeaa lasia. Navetta ja heinalato on jokaisen talon p ihassa . Mu tkaisia polkuja kiemurtelee yli kivisen ken tan mokista toiseen. Kaymatie ve ra jan kau tta nousee v a a r a a n . Se voi vieda me tsaan tai lahtea op a s tam aan toiseen kylaan... Mama suomalaisten pieksuilla ja saame la isten tupri- koilla poljetut polut olivat ainoana e laman lankana taa lla korvessa. Ne saatto iva t joh taa johonkin yksinaiseen mok- kiin, johka jokin uusi tulokas oli joskus raken tanu t korpeen luonnonkauniille kummulle. Po lttopuu t ja raken- nu s ta rpee t vedatettiin myos matka tie ta myoten. Juonto- polku laski joen r an ta an . Mustaksi te rva ttu ja pitkia
Made with FlippingBook
RkJQdWJsaXNoZXIy MTUzNzYz