Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

han viela kelpasi. Han heitti aseensa selkaan ja siirtyi joukon kintereille. Tyomaa osoittautui peruna- ja juu rikasvarastoksi. S u ­ lon miehille tam a tyomaa oli valittu tarkoituksella. Jouk- koon oli koottu heikkokuntoiset nuoret miehet. Iakkaam- pia miehia oli vain kolme, niiden luvussa tynnyrimestari Antti Rokiainen, ha rmaapa inen italialainen ja saksalai- nen ikamies. Ehka pojat maa.rattiin tanne toivossa, etta heikoimmille loytyy helpompaa tyota ja huonokuntoisem- mat s a av a t suuhunsa jo tain lisaruokaa. Jaa tyne ita v ihreita kerakaalin lehtia oli tippunu t kuor- mista va ra s to ilta tulevalle maantielle. Jotkut kerasivat niita ja sulloivat poveensa. Puolet pojista olivat nalkatau- tisia. Siina tilan teessa ihminen lamaan tuu henkisesti eika saa millaan na lka an s a sammumaan . Tahdonvoima lieik- kenee ja mies kahmii suuhunsa vaikka mita, niin kuin nytkin jaisia , vihreita ja likaisia kaalinlehtia, vaikka tun ti sitten oli syoty aamiainen, joka norn iaalitilan teessa olisi hyvinkin riittany t ka rko ttamaan nalan . Va rasto jen paallikko Jelkin, mestari Lefler ja peruna- kellarin hoitaja Sostak olivat v a s ta s s a varastoaitauksen portilla. — Viktor Fjodorovits Lefler, mies esittaytyi.— Mina tarv itsen vii£i kaikista voimakkainta poikaa. Sina, sina, han osoitti Ahti Urpoa, Huttulampi Reinoa, Georgi Be- ketovia, Lauri Ja rv is ta ja Arvi Ronkaista. Po ja t lahtivat Leflerin peraan . Pyssymies joutui kahden vaiheille. J e l­ kin huomasi sotilaan neuvottomuuden ja sanoi tiukasti: — Istukaa porttikopissa. Kaytte valilla laskemassa. — Loput perunakellariin, Sostak komensi. Kellarissa monet pojista panivat kaalinlehtia rauta- kamiinan paalle pa istumaan . Pian he popsivat vetiset lehdet poskiinsa. Kellareita oli kaksi. Jokaisessa yli tuhat tonnia perunaa. Kolme uunia piti kellarissa tarv ittavan lampotilan. Sulo paatti m aa r a ta kaksi heikompaa poikaa uunien lammittajiksi.— Mika sinun nimesi on? Sulo ky­ syi pienikasvuiselta pojalta, joka yha paistoi kaa lin leh ­ tia : , — Husu Viktor. — J aksa tko uunia lammittaa? — Kyll jaksan , poika sanoi inkerin murteella. — Mista olet kotoisin? — Len ingrad in alueelt. — En ta sina? — Malkin Pjotr, kuului aika kiukkuinen vastaus.