Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

Jaakko vastasi. Moilanen oli tulomalaisia miehia. Mista lienee evakkopaikasta otettu mukaan , silla Sulo v a s ta nyt naki hanet. Sulo muisti, kuinka Jaakko oli Tulomalla puukottanut ryyppykaveriansa Kalle Tau ria ista ja oli s a anu t siita kolmen vuoden tuomion. Onneksi haava ei ollut hengenvaarallinen ja Jaakko paasi linna s ta ehdon- alaiseen. »Vai ovat Jaakolle nama paikat tuttuja», Sulo tuumi. »Taallahan jossa in isakin sa a ttaa olla. Hane than tuomit- tiin kansanvihollisena. Mutta mita mina nyt!» Sulo ha- vahtui. »Eihan me olla rikollisia, vaikka o llaankin Sipe- riassa.» Noin nelisenkymmenta rakennuksen kattoa nakyi ai- datulla alueella. Vain kattoa, silla itse parak it oli kaivettu maahan r ays ta ita myoten. Vasynyt ja nalkainen satapai- nen joukko opastettiin parakkiin. Nelja rivia kaksjker- roksisia lavereita. Lampokatto oli samalla sadekattona,, siksi parakki oli keskelta korkea kuin heinalato. Molem- missa paissa oli uuni helloineen. — On taa lla ainaskin lammin, Antti totesi ylalave- rilta.— Tulkaahan po jat tanne. Tilaa riitti kaikille ja kohta rymy hiljeni siina maa- rin, etta saa tta ja sai ilmoitettua: — Nukkukaa aamuun asti. He ra tys kello kuusi. Paikka vaikutti vankileirilta. Mu tta oltiinhan toki sa- teelta suo jassa ja ehka ei vieda sivu leivankaan, tassa toivossa po jat nukahtivat. M inkaan laisia makuuvaatteita ei ollut. Lian ja hien allottava ha ju taytti p a r a k i n . - Huominen toi uuden elaman, monin puolin kasittamat- toman ja oudon. He ratystorv i soi kello kuusi. Sen pitka- veteiset toitotukset saivat ihmeen aikaan. Jonkun minuu- tin paa sta mon ituhan tinen leirivaki juoksi pakki kades- sa keittiotalolle. Ruokaa jaettiin kahdestakymmenesta jakelu luukusta yh taaikaa. Satojen miesten jono kiemur- teli jokaiselle luukulle. Kaukaa katsoen naytti siita kuin jokin jattilainen imettaisi penikoitaan. Mies upseerin man tte lissa ilman arvomerkkeja komen- si uudet tulokkaat riv istay tymaan . Han sanoi, etta hanen sukunimensa on Gorkin ja luki tyoryhmien nimiluettelot. Sulo, Jaska, Arvi ja Antti huomasivat ilokseen, etta ovat s amassa porukassa. He idan tyo ryhmassaan oli kaksikym- men ta viisi miesta vuonna kaksikymmentaviisi syntynyt- ta, vain Sulo kaksikymmen tanelja ja Antti jo ikamies toisiin verrattuna. — Valitkaa sak istanne joh ta ja , Gorkin ehdotti.