Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

— Ladno, katso taan , Sulo suostui. — Katso itse, hevonen ei пае, Antti tokaisi. — Mita sina puhut? J a sk a kysyi. — Puhut, Antti matk i.— Puhu k ippu rasarv isen leh- man takapuoleen, etta sarvet oikenee. No mita se sakki tuumii? Kella viela on kuuman ruuan halu? Kukaan ei ha lunnu t lahtea kuumaa ruokaa tienaa- maan , olihan viela mu runen leipaa repussa. Ja vas- taano tos ta ja tiloista paatellen ta s s a ei kauan vii- vyta. Pa iva t kuluivat yksitoikkoisesti. Kylma ahdisti oisin, kun minkaan la isia makuuvaa tte ita ei ollut. J a kauanko sita kestaa loikoa p a ljaa lla lattialla? Mikaan ei niin mu- renna ihmisen tahdonvo imaa kuin tyh janpa iva inen ajan- vietto ja tiedottomuus. Leipaannos hupeni paljon nopeammin kuin ikavassa toimettomuudes'sa mateleva aika. Jo ne ljan tena pa ivana kaikki olivat tehneet selvan kymmenen paivan ruoka-an- noksestaan. Muu tamille se oli riittany t va in kahdeksi vuorokaudeksi. Sulo ja J a ska aloittivat paa ston ensim- maisina. Parakkeih in kertyi lisaa nostovakea. Kylista tulleilla pojilla oli mukana jopa voita ja pa iste ttua lihaa leivan paalla. Sellaisten sapuskojen nakemista Sulo ei kestanyt. — Lahe taanpa tienaamaan kuumaa ruokaa, han s a ­ noi Jaskalle. — Mikas siina, m ennaan vain, Jaska ja Arvi suostui- va t.— Missa se meidan paallikkomme on? — Han vei miehet la s ta am a an vaunu ja, Arvi tiesi.— Mutta miten kay kun po istumme ilman lupaa? No eihan me ka rkuun laheta vaan tyShon, J a ska vaitti. — Onpa ihmeellinen tunne. Ruumis on kuin tyhja, ilman m itaan painoa, Sulo ihmetteli, kun po jat astelivat rau ta tieasemalle . — Vissiin johtuu siita, kun kolmeen pa ivaan ei ole syoty mitaan. Antti opasti pojat kaksiakselisen vaunun luo, jonka edessa oli hirmuinen pino mustaksi kyllastet- ty ja neljan metrin mittaisia tuplapolkkyja,( jo ita kayte- t a a n vaihteiden alustana. • — Minusta tun tuu , etta velli ja a tienaama tta . Eihan na ita jak sa p irukaan kan taa , Sulo paivitteli.— Arvi on kuin nosturi, mutta miten minun kay. Painon i on nelja- kymmentakolme kiloa ja naissa jokaisessa kolme kertaa enempi.