Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

roa, niin Sulon kaynti ei ole unta.» Han konttasi uunin luo. On! Puuroa on! Vanha nainen halasi kattilaa ja itki na lka isia kyyneleita. Ahmi puuroa suo raan kattilasta. »Riittaa, jo riittaa», han koetti hillita itseaan. »Syon viela itseni kuoliaaksi.» Tyonsi kattilan sy rjaan ja sankyyn laahu s tae s s aan ajatteli: »Uni on nyt pa ra s ta laaketta.» Greeta herasi vasta keskipaivan tienoilla. Janotti. Teepannusta loytyi vakevaa havuvetta. Uunin pankolla oli iso kasa tervaksia. »Onkohan hiilet viela tuliset?» Han kaivoi tuhkan alta hiilia. Tuli tuikahti hiiren sil- mana. Greeta puhalsi hjileen. Te rvaslastu syttyi pala- maan. »Pitanee ke ra ta sienia ja kaap ia pe ta jan kuorta kaurojen jatkoksi», Greeta paatti ja seinasta pidellen kompuroi ulos. Raitis ilma pyorrytti. Han istahti portaille ja k u u l i'tu tun aanen: — No e lossahan se Reeta on! — J a a . Helmi, han katsoi tu lijaa .— Elossa vissiin, jos tam a ei ole toista maa ilmaa. — Minne sina olet menossa? Helmi kysyi kun huo­ masi parekorin. — Meinasin sien imetsaan , mutta en pysy pystyssa. — Mennaan yhessa. Mina haen Takkisen Outin, Hel­ mi ehdotti. P ian he kolmestaan lah tiva t hakkiolle. — Hau ta sin molemmat tyttoni, Helmi pu rskah ti it- kuun.— Selma oli jo viidentoista. Aino raapa lee lla ei kymmentakaan. Aku on viela elossa. Kun sais edes h a ­ net pelastettua. Taysi mies. Kuusitoista taytti. Pitaisi hankkia, eika ole r ah a a milla ma tkus taa kylaneuvostoon. Meinaan lahtea Tulomalle. Pankoo t sitten vaikka hir- teen. Jos en paa se j u n a a n menen kavelemalla, Helmi uhkasi. — Hyvahan sinun. Oot viela nuori ja riski. Naiset astelivat hiljaa v anh a a hakkuuta ja kerasivat koreihinsa huhtasienia. Metsan reunassa n iita kasvoi runsaasti. — Kuuletteko?! Helmi huudah ti.— Kaki! — Viela kuulin kaen kukkuvan. Outi huokaisi.— Eipa Lydviikki... Ei kuule enaa... — Naita p itaa kauan keittaa, Greeta neuvoi.— Nal- kavuosina me kevaisin n a ita syotiin. Sanan la sku sanoo, etta keittaa se koyhakin kestaa, mutta ei jaksa jaahdyt- taa. Nalkainen ei jak sa keittaakaan . Olin nukah taa pois ta s ta mato isesta maa ilmasta . Jos Sulo ei olisi tullut...