Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

vietiin. Mutta ennen kuin hyppasi kellariin han vilkaisi taakseen. Ilmassa leijaili kokonainen p&perisade. Lento- lehtisia, poika arvasi. Pun a tah tin en havittajakolmikko ilmestyi Petroskoin suunna lta . Vihollinen teki tayskaannoksen takaisin rin- tama lle pain. Luu ltavasti se kutsui omat havittiijansa, silla kuusi vihollisen konetta tuli samalla r in taman s u u n ­ nalta. Ilmataistelu alkoi. Kaukaa naytti kuin saaskiparvi olisi pyorinyt jlmassa. Koneet tulittivat toisiaan, soti- laa t ampu iva t maa s ta kivaareilla. Sulolle tuli kiire pote- roon kun huomasi kuulien no s taman polyryopyn maan- tiella. Sitten ulkoa kuului mah tava jysahdys, aivan maa ta rah ti. Sulo nousi vapiseville jaloilleen ja va rovasti kur- kisti ulos. Taiste luhau to jen suunna lta kuului hurraa-huu- t o a .'N y t ne tulee! Poika saikah ti ja laskeutui taa s pote- roon. Mutta miksi ei kuu lu ammun taa? han ihmetteli. P is tin ta iste lu taisi aikaa! Sulo kurkisti perunamaalle. Sotilaita juoksi metsan suun taan . He rranen aika, nyt ne lahti ja mina jain tanne! Han meinasi juosta sotilaiden pe raan , mu tta huomasi laskuvarjo lla laskevan lentajan. Sotilaiden hu rraa -huudo ista han paatteli, etta vihollisen korie oli ammu ttu a la s ja maahan oli tu lossa vihollisen- lentaj'a. S avup a ts a s tup rus i noin parin kilometrin paa ssa pohjoisessa. Siella vissiin pa laa tuon kone, poika paatteli ja palasi »kasarmiinsa». Seu r aav an a aamuna Sulo asteli joukkonsa mukana rin tama a kohti. Matka kulki sinne pain, mista eilen oli kuu lunu t kova rajahdys. Kohta selvisi mita oli tapah tu- nut. Edellisena yona vihollisen partio oli miinoittanut maantien. Musta henkiloauto »emka» oli a janu t miinaan. — Ketahan siina oli? Sulo kysyi rivitoveriltaan. — Sanova t olevan esikunnan auton... V iitanan lansipuolella kaivettiin taiste luhau to ja, ra- kennettiin korsu ja ja tu lipesakkeita. Koko a jan kuului am- pumista ja miinojen rajah te lya. Vihollisen koneita oli ilmassa tuon tuosta. »Kehys» kyttasi koko ajan. Se kaar- teli r in tama lin jaa ja heitteli lentolehtisia, pudotti toisi- n a a n vaihteeksi pienia pommeja, luu ltavasti kasik ranaa t- teja. Ma a ta oli kaivettava, jos meinasi elossa pysya, sen linnoitusten raken ta ja t tajusiva t hyvin heti ensimmaisena paivana. Muita aseita heilla ei ollut kuin lapio ja rau takank i.