Локко, С. П. Финны на Мурмане / Свен Локко. - Мурманск : Фонд культуры, 1993. - Кн. 1. - 1993. - 476 с. - Текст фин., рус.

kasta. Joskus nuorena Helmi oli toivonut Pen jam is ta miesta itselleen, mutta Greeta oli tu llu t valiin. Kyllahari Pen jami tam a n arvasi. J a seu raava repliikki va rm istik in aavistuksen, kun Helmi jatkoi: — Annoitpa Jusefiinalle! Milla se on sinut valloitta- nut? Maksuksi yostako? Huhu oli kan tau tunu t kolhoosin puheen joh tajan Matti Saa rmann in korviinkin. Matti ripitti suorasukaisesti Pen - jamia: — Se etta kayskentelet Jusefiinan luona on oma asia- si, mutta kolhoosin heinia et saa jak a a kenellekaan. Se on yhteisen omaisuuden va ra stam ista ! Pen jamille tama syytos oli kuin v a s a r an isku ohimoon. Kukaan ei ollut koskaan syyttanyt han ta va rkaude s ta . Han oli to ttunu t e lamaan rehellisesti. Lapin korvessa asui rehtia, toisen tyota ja omaisuutta kunnioittavia ih- misia. Pienikin v ih jaus eparehellisyyteen oli anka ra isku. — Mita tulee rehellisyyteen niin katso omaan poveesi, ehka loydat sielta enemman sontaa kuin on koko ky lassa, Penjami va s ta s i.— Ihmiset puhuvat, etta vavysi, edellinen puheen joh taja Makitalo, on linnassa sinun ja isasi kante- lun takia. Nyt uhkaat minua. Toisten silmissa huomaa t pienenkin rikan, omissasi et пае malkaakaan . Autoin Juse- fiinaa. Han elaa yksin. Tekee rehellisesti tyota. Kukapa hanelle heinat niittaisi. Siksihan kollektiiviset taloudet on perustettukin etta yhdessa on helpompi tulla toimeen. — Mina olen hallinnon puheenjohtaja ja mina maa- raan! Kun v a lita an sinut niin komentele sitten. — Seko se sinua saivartaakin, etta vaki va litsee jon- kun toisen sinun tilallesi... Ku inkahan kauan sanaso taa olisi riittany tkaan ellei naisia olisi tu llu t navetalle iltalypsylle. JYRKKINAN INTERNAATTI Kesan kolmekymmentayhdeksan Sulo paimensi kolhoosi- laisten ka rjaa . Rupla lehmasta pa ivassa oli palkka. Elu- koita oli kolmekymmenta. Yhdeksansataa rup laa kuukau- dessa olikin suuri raha. Ne riittivat vaatteiden ja jal- kineiden ostamiseen koulua varten. Sita ennen oli tu llut maa ray s pakollisesta seitsenvuo- tisesta koulutuksesta. Sulolla ei ollut tippaakaan halua ja tka a koulunkayntia. Paae steena oli se etta viisitoista-