Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

edustajia ja suomalaisia vieraita. Kulttuuriyhdistyksen asettamat tavoitteet ja tehtavat kattavat kaytannollisesti katsoen kaikki maittemme valiset kulttuurisuhteet. Tavoitteena on edistaa ja toteuttaa yhteisia kulttuurihankkeita seka kehittaa yhteyksia ja yhteistoimintaa. Siten saisi uusia esiintyjaryhmia osallistumaan jarjestettaviin tilaisuuksiin. Nuo ohjelmat ovat hyvin velvoittavia. Naapurit-ystavyysseura toivoo, etta kulttuuriyhdistyksen toimintaan osallistuu erilaisten viranomaisten edustajia seka Kirovskin ja Apatityn monitoimitaloja ja ammattilaisia laulu-ja tanssiyhtyeita. Kun pohdittiin kulttuuriyhdistyksen toimintasuunnitelmaa, ehdotettiin suomalaisten elokuvien esittamista kaupunkiemme elokuvateattereissa. Murmanskissa Suomen konsulaatti jarjestaa vuosittain Suomalaisen elokuvan viikon. Kirovskin ja Apatityn alueen asukkaat haluaisivat saada nahda suomalaisia elokuvia. Tuo oli vain yksi lukuisista ehdotuksista, joiden tarkoituksena on kehittaa maiden valisia kulttuurisuhteita. Niiden toteutuminen auttaa ehdottomasti Suomenja Venajan kansojen ystavyyden lujittamista. 10 luku. ALUENEUVOSTO Mika tahansa kansalaisjarjesto tarvitsee yhteistyokumppaneita. Mielipiteiden ja kokemuksen vaihto, kontaktien luominen eri asioissa on aina hyodyllista ja tarkeaa toiminnan parantamisen kannalta. Venaja-Suomi-seuran Hiipinan osasto ei ollut pitkaan Murmanskin alueen ainoa ystavyysseura. Pian sen perustamisen jalkeen samanlainen yhdistys perustettiin Kuolan kaupunkiin, jossa ensimmaisena puheenjohtajana oli Jevgenija Nagula. Seuraavaksi ystavyysseura perustettiin Kantalahteen, jossa aluksi puheenjohtajaksi valittiin Galina Kiseleva. Hanen tilalleen tuli myohemmin Olga Novikova. Severomorskin kaupungin polkupyorailijoiden Piligrimy-niminen klubi oli hyvin aktiivinen kontaktien luomisessa suomalaiseen osapuoleen. Vakituiset yhteydet suomalaisiin olivat kehittyneet Murmanskin alueen lastenkirjastossa. Siella ystavyystoiminnan aloitteentekijana oli Marina Jolkina. Vahitellen syntyi tarve perustaa alueellinen ystavyysseura, joka voisi yhdistaa kaikkien osastojen toiminnat ja kehittaa kontaktien solmimista suomalaisten kanssa. Ystavyysseurojen jasenten mielesta tallainen alueellinen yksikko olisi perustettava ehdottomasti Murmanskiin, jota on tapana sanoa ’’Napapiirin takaisen seudun paakaupungiksi”. Siella asuu kolmannes alueen asukkaista. Murmanskissa sijaitsevat alueen hallitus ja muut viranomaiset. Sielta kasin voidaan jarjestaa rahoitus, kun toteutetaan yhteisia hankkeita. 1990-luvun keskivaiheilla kaupungissa oli rekisteroityna melkein 50 venalais-suomalaista yhteisyritysta. Murmanskissa oli ennestaankin jaijestetty paljon monenlaista toimintaa, jonka tarkoituksena oli hyvien ja kestavien ystavyyssuhteiden solmiminen Venajan ja Suomen valille. Jo vuonna 1993 pidettiin kiijallisuusiltoja, jotka omistettiin Eino Leinon runoudelleja suomalaiselle musiikille. Tilaisuuden nimena oli Suomalaisen kulttuurin kultakausi. Siihen osallistui suuria lyhmia toimittajia, kirjallisuudentutkijoita, runoilijoita ja kirjailijoita. Delegaation jasenten joukossa oli muun muassa Eleonora Ioffe, Eino Leinon runojen venajantaja. Murmansk ja Rovaniemi ovat ystavyyskaupunkeja ja niiden valiset hyvat yhteydet ovat muodostuneet perinteisiksi. Niinpa vuonna 1997 Murmanskissa pidettiin Lappi-paivat. Ohjelmassa oli seminaari taloudellisten ja kulttuurisuhteiden kehittamisesta Pohjois-Suomenja Murmanskin alueen valilla.