Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

luonnonvaroihin, metsien ja tundran kasvillisuuteen ja elaimiin. Hiipinan kaupungeissa on useita mineraalimuseoita, historiallinen ja kotiseutumuseo, kasvitieteellinen puutarha, museokirjasto, taidesalonkeja ja taidegallerioita. Kaikkien vierailujen ohjelmiin on otettu kaynteja noissa paikoissa. Tutustuminen taiteeseen, historiaan ja kulttuuriin tekee aina hyvan vaikutuksen vieraisiin. Ystavyysseuran jasenten joukossa on aina ollut ja on nykyaan lahjakkaita ihmisia. Naapurit-ystavyysseuran puheenjohtajana on nykyaan Venajan tiedeakatemian Kuolan tutkimuskeskuksen mineralogisen museon johtaja, ansioitunut kulttuuritoimihenkilo Tatjana Pisareva. Suomalaiset ystavat tuntevat hyvin Kirov- monitoimitalon johtajan Jevgeni Lysyin, joka on useita vuosia tehnyt tyota kulttuurisuhteiden kehittamiseksi Suomen kanssa. Monissa iltamissa ovat esiintyneet Aleksandr Gutel ja Ljudmila Tstsherbina, jotka laulavat omia laulujaan. Lidia Lapinalla on erinomaisen kaunis aani, ja hanen laulunsa monet tuntevat hyvin. Kun ystavyysseuran jasenet kokoontuvat yhteen, he eivat ole pelkastaan kuuntelemassa, he itsekin laulavat mielellaan yhdessa ystavien kanssa venalaisiaja suomalaisia lauluja. Tallainen ajanvietto saa aikaan hyvan ilmapiirinja auttaa ihmisia tuntemaan toisensa paremmin. Kansalaistoiminnan kehittamisen vaiheessa jarjestettiin suomalaisten kollegojen kaynti Vienanmeren Turjan rannikolla, josta tuli mielenkiintoinen matka. Kolmen vuoden valein Umban kylassa pidetaan kansanperinnefestivaali. Tahan tapahtumaan saapuu kolmisenkymmenta laulu- ja tanssiyhtyetta Venajan eri alueilta. Omatoimisia esiintyjia saapuu sinne myos Pohjoismaista, mm. Suomesta. Satoja matkailijoita tulee katsomaan varikasta esiintymista. Suomi-Venaja-Seuran Pohjois- Suomen piirijaijesto jarjestaa joka kerta matkoja suurille suomalaisryhmille, jotka haluavat nauttia kansankuorojen esityksista ja tutustua omaperaiseen Turjan seutuun. Umbassa suomalaiset otetaan vieraanvaraisesti vastaan, ja emantana toimii paikallisen ystavyysseuran puheenjohtaja Marina Nesterova. Meren rannalla pidetyn juhlan ja konsertin jalkeen vieraat lahtevat vanhaan Varzugan kylaan, joka sijaitsee samannimisen joen rannalla. Kyla on vastikaan juhlinut 590-vuotispaivaansa. Sen verran vuosia on kulunut siita, kun kyla mainittiin kronikoissa ensimmaisen kerran. Kylassa on sailynyt nelja kreikkalais-katolista kirkkoa. Uspenskin kirkko on puuarkkitehtuurin muistomerkki ja se kuuluu UNESCOrn maailmanperinnelistalle. Varzugassa esiintyy kylan oma kansankuoro, joka on voittanut monia valtakunnallisia kilpailuja. Matkailijat tutustuvat Vienanmeren pohjoisrannan moniin nahtavyyksiin, muun muassa pohjoiseen Kuzomenin aavikkoon, joka muodostui Varzugajoen suistoon useita vuosisatoja sitten. Siellakin suomalaisten kollegojen vastaanoton jarjestavat paikallisen Naapurit - ystavyysseuran jasenet, jotka yhdessa paikallisten asukkaiden kanssa yrittavat saada aikaan juhlallisen tunnelman. Meren rannalla vietetaan ystavyysiltamat, missa suomalaiset voivat kuulla vanhoja venalaisia lauluja ja osallistua itse omatoimiseen esitykseen, tanssia ja laulaa yhdessa venalaisten kanssa kaikkien tuntemia iskelmia. Tallaista kanssakaymista suomalaisten kanssa jarjestetaan Varzugassa useamminkin kuin festivaalien aikaan eli kerran kolmessa vuodessa. Vuosittain kylassa kay useita suomalaisryhmia, jotka tulevat kalastamaan tai muuten vain viettamaan aikaa luonnon helmassa. Onneksi luontoa ei tuolla seudulla sivilisaatio ole viela pilannut. Naapurit-ystavyysseuran viimeisimpia aloitteita kulttuurisuhteiden alueella on Venalais-suomalaisen kulttuuriyhdistyksen perustaminen. Tuon toimintamuodon julkistaminen tapahtui helmikuussa 2012 samaan aikaan, kun pidettiin Kivikukka- nayttely ja markkinat. Tilaisuudessa oli mukana Apatityn kaupunginhallituksen