Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

9 luku. KULTTUURISUHTEET Kulttuurisuhteet ovat kahden kansan tarkein, tehokkain ja kaikkein havainnollisin kanssakaymisen muoto, joka herattaa kansojen kiinnostuksen toisiaan kohtaan ja auttaa vahvistamaan hyvia suhteita. Kulttuurisuhteiden mahdollisuudet ovat hyvin laajat eivatka ne tunne rajoja, ja kontaktien muotoja on kulttuurin alalia tavattoman paljon. Nuo mahdollisuudet suurimmalta osaltaan tunnetaan jo hyvin, niita on kokeiltu meidan ystavyysseuroissa kaksikymmenta vuotta kestaneen yhteistyon aikana. Yksi meidan yhteisen kulttuurimme perusteista on Kalevala-eepos. Elias Lonnrotin yli 150 vuotta sitten laadittu runoelma on maailman kansanrunouden aarre. Se on tehty niiden runojen pohjalta, jotka kerattiin kotiseudultamme, sielta missa me asumme nykyaan. Lonnrot itse kirjoitti, etta runot ovat syntyneet Suomen ja Venajan valtionrajan molemmin puoli sijaitsevassa Karjalassa. Kuolan niemimaa on sumuinen Pohjola, missa asui lappalaisia noitia ja missa oli Louhen, Pohjolan emannan koti. Kalevala kertoo mm. Kalevalan ja Pohjolan kansojen valisista kiistoista ja niiden elamasta. Eepos kertoo myos Suomen ja Karjalan kansojen muinaisaikojen historiasta. Kalevalaa voidaan verrata venalaiseen Laulu Igorin sotaretkesta -eepokseen, joka kertoo Venajan kansan historiasta. Naapurit-yhdistys on monesti kaantynyt tyossaan Kalevala-eepoksen puoleen. Monet muistavat, etta Murmanskin alueella jaijestettiin Suomi-paivat. Silloin Apatityn museokiijastossa kuultiin Kalevalan runoja, laulettiin suomalaisia ja venalaisia kansanlauluja, kirjamyttelyssa nahtiin Kalevala-eepoksen eri vuosina ja eri kielilla ilmestyneita painoksia. Koulun nro 6 oppilaat esittivat yllatysnumeron. He olivat opiskelleet suomea vasta kolme kuukautta Natalia Shestakovan johdolla, mutta osasiyat jo esittaa suomen kielella pienen naytoksen, joka perustui eraaseen Kalevalan runoon. Murmanskin alueen kouluissa jarjestettiin monta piirustuskilpailua, joissa lasten piti piirtaa Kalevala-aiheisia kuvia. Hyvaksyttiin kilpailun pitamista koskevat saannot, jotka vahvistettiin kaupungin kulttuuri- ja koulutustoimessa. Lapset piirsivat kilpailua varten paljon kuvia, jotka oli tehty eri tekniikoilla. Lapset piirsivat Kalevalan hahmoista vesivarimaalauksia, guassi-, tussi- ja pastellimaalauksia. Mukana oli toita, jotka oli tehty huopakynalla, kivijauheella ja lyijykynalla. Kaikki maalaukset ja piirrokset koottiin nayttelyksi, joka pidettiin museokirjaston salissa Suomen itsenaisyyspaivan aikoihin. Tuomarikunta arvioi maalauksia. Tuomareina toimivat kaupungin tunnetut taidemaalarit Juri Konovalov, Igor Tshaikovski, Irina Sitdikova ym. Maalauksille annettiin arvosana asteikolla yhdesta kymmeneen, maariteltiin kilpailun voittaja ja kaikki osanottajat saivat lahjoja ja kunniamaininnan. Suurin osa maalauksista oli taidekoulun oppilaiden tekemia. Heidan opettajinaan olivat Olga Tereshtshuk, Ljudmila Pashkevitsh, Lilija Tsygankova, mika ehdottomasti selittaa maalausten ja piirrosten korkean tason. Kilpailun tulosten perusteella osa kaikkein lahjakkaimmista maalauksista lahetettiin arvioitavaksi Murmanskiin, jossa oli Pietarin kulttuuriarvojen sailyttamisen hallinnon alueosasto. Nama piirrokset esiteltiin Suomessa jaijestetyssa nayttelyssa. Kaikkein kiinnostavimpia toita olivat seuraavat: Sofja Isakova (10 vuotta) Jukahaisen sisar, Dana Petrovskaja (10 vuotta) Aino, Anja Gorbatshova (10 vuotta) Kuunja auringon neidot. Lisaksi jaijestettiin monta kilpailua aiheesta Suomi on naapurimme. Nama kilpailut herattivat suurta kiinnostusta, koska monet lapset kavivat naapurimaassaja nakivat sen omin silmin. Siksi maalausten aiheet olivat mita erilaisimpia. Eraaseen kilpailuun osallistui 48