Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

8 luku. YHTEISET HANKKEET Taloudelliset vaikeudet, joihin Venaja joutui 1990-luvulla, vaikuttivat erityisen raskaasti lapsiin. Vahavaraisten perheiden maara kasvoi jyrkasti. Oli puutetta kaikkein tarpeellisimmista tavaroista, ei ollut riittavasti ruokaa, vaatteita tai jalkineita. Siksi ystavyysseuran jasenet ottivat kiitollisina vastaan sen humanitaarisen avun, jonka toivat mukanaan suomalaiset ystavat, ja jakoivat sen vaikeaan tilanteeseen joutuneiden perheiden kesken. Vuonna 1994 Apatityyn perustettiin lasten ja nuorten sosiaalinen turvakoti. Nain autettiin riskiperheisiin kuuluvia lapsiperheita. Turvakodin ensimmaisen toimintavuoden aikana sinne sijoitettiin yli sata lasta ja nuorta sellaisista perheista, joissa oli vaikea tilanne vanhempien tyottomyyden takia. Puutteellisen rahoituksen takia tuo laitos ei pystynyt turvaamaan lapsille tarpeellista elintasoa. Turvakodin johtaja kaantyi Naapurit-yhdistyksen puoleen ja pyysi auttamaan, koska tiesi etta seuralla oli yhteyksia ulkomaalaisiin ystaviin. Yhta huonossa asemassa olivat silloin myos lastenkodit nro 4 Kirovskissa ja nro 8 Apatityssa, ja myos vammaisten hoitokoti. Nuo laitokset tarvitsivat moan ja vaatteiden lisaksi myos peruskorjausta, laitteita, huonekaluja ja astioita. Ottaen huomioon taman tilanteen Meri-Lapin (Kemi, Keminmaa, Veitsiluoto, Syvankangas, Simo, Karinkaari, Tomio) ystavyysseurat ja Venaja-Suomi- ystavyysseuran Hiipinan yhdistys kiinnittivat erityista huomiota lastenkodeille ja vammaisten hoitokodille annettavaan apuun. Ystavyysseurojen yhteistyo sosiaalialalla alkoi vuodesta 1993. Siita lahtien Suomen valtion tuella on toteutettu monta hanketta, joiden tavoitteena oli oфolasten ja vammaisten elinolojen parantaminen. Ensimmaisena tehtavana oli lastenkoti nro 4 auttaminen. Sita varten Tomiossa jarjestettiin lastenpyorien keruu ja toimittaminen lastenkotiin, josta oli jo ollut puhetta aiemmin tassa kirjassa. 1990-luvun lopussa toteutettiin hanke nimeltaan Osattomien lasten ja nuorten kasvattaminen yhteiskunnan taysiarvoisiksi jaseniksi. Kirovskissa 10. lokakuuta 1997 solmittiin Kirovskin lastenkodin nro 4 (johtaja Leonid Zelentsov) ja Apatityn lastenkodin nro 8 (johtaja Nadezhda Jakuntshikova) seka Tomion seudun kansalaisjarjestojen (puheenjohtaja Seppo Kinnunen) ja Hiipinan ystavyysseuran (puheenjohtajat Tamara Vasjura ja Leri Kazakov) valinen yhteistyosopimus. Sopimuksesta sovittiin Kirovskin kaupunginjohtajan Boris Propletinin ja Apatityn varakaupunginjohtajan Jelena Kislitsynan kanssa. Hanke kasitti kaksi osiota: koulutuksen alalia toteutettava yhteistyo ja aineellinen apu. Kolme vuotta kesti suomalaisten ystavien tyo, johon venalaiset yhteistyokumppanit osallistuivat aktiivisesti. He opettivat lastenkotien kasvatteja kayttamaan laitteita ja pitamaan niita kunnossa, opettivat puhtaanapitoa ja terveita elintapoja seka ruoanlaittoa. Lastenkoteihin tuotiin keittiolaitteita ja asuintilojen kalusteita, astioita, paperituotteita ja kirjoitustarvikkeita, ty6kaluja tyopajaa varten ja paljon muuta. Lastenkotien pihoille istutettiin puita, pensaita ja kukkia, tehtiin lasten hiekka- ja pelikenttia. Myohempina vuosina sosiaaliset hankkeet kohdennettiin vammaisten hoitokoteihin. Suomessa vammaisiin suhtaudutaan paremmin kuin Venajalla. Suomessa vammaiset elavat tavallisten ihmisten elamaa, he tekevat tyota ja perustavat perheita. Valtiovallan toimielimet, terveydenhoito- ja koulutustoimet kiinnittavat vammaisiin paljon enemman huomiota. Seuraava hanke, jota Suomen kansalaispiirit