Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

politiikan ja talouden alalta, eika pelkastaan televisiosta ja radiosta. Ystavyysseurojen jasenet niin Suomessa kuin Venajallakin ovat enimmakseen jo iakkaita ihmisia, joille on jo karttunut elamankokemusta. Heilla on mahdollisuus verrata aikaisempaa elamaa nykyiseen. Monet heista eivat ujostele ja kertovat avoimesti mielipiteensa maan sisaisesta tilanteesta ja suhteista ulkomaihin, ja erityisesti sen jalkeen kun ovat kayneet naapurimaassa ja nahneet omin silmin, miten heidan ulkomaiset ystavansa elavat. Foorumeissa, konferensseissa ja seminaareissa ihmiset tutustuvat toisiinsa ja luovat henkilokohtaisia kontakteja. He vaihtavat yhteystietojaan, posti- ja sahkopostiosoitteitaan ja puhelinnumeroitaan, jotta voisivat jatkossa pitaa yhteytta toisiinsa. Tama luo pohjan kestavien ja pitkaaikaisten ystavyyssuhteiden luomiselle. Virallisten tilaisuuksien jarjestajat ottavat ohjelmaan myos kaynteja konserteissa, museoissa, nayttelyissa ja markkinoilla. Usein istuntojen jalkeen seurasi kiertoajelu ja tutustuminen kaupungin ja sen lahiympariston nahtavyyksiin. Hiipina- tuntureilla on aina jotain katseltavaa niillekin, jotka ovat jo useamman kerran kayneet Apatityssa ja Kirovskissa. Myos Suomessa joka kerta sai nahda jotain uutta ja mielenkiintoista. Jokaisen tilaisuuden viimeisena paivana jarjestettiin yleensa epamuodollinen illanvietto jossakin kahvilassa tai ravintolassa. Kesaisin se oli retki jarven tai joen rannalle. Siella oli mahdollisuus rentoutua ja pitaa hauskaa, laulaa iskelmia ja tanssia. Tallaiset yhdessa vietetyt hetket jattivat yleensa jalkeensa hyvia muistoja ja teki mieli tavata ystavia pian uudestaan. Jarjestajien kannalta tuollaisten laajojen yleisotilaisuuksien jarjestaminen on vaikea ja vastuullinen tehtava, erityisesti silloin kun niihin osallistuu ulkomaisia vieraita. Kokouksia ovat jarjestamassa kaikki yhdistyksen jasenet, mutta eniten on huolia yhdistyksen johtokunnalla ja kaikkein aktiivisimmilla jasenilla. Koska Venajalla ystavyysseuroilla ei ole omia tiloja, tulkkeja, ajoneuvoja, toimistokoneita eika rahavaroja, aina syntyy suuria ongelmia. Ne pystyy voittamaan vain silla ehdolla, etta jarjestajilla on hyvat organisatoriset kyvyt. Meidan ystavyysseuran entisessa kokoonpanossa tallaisia taitavia jarjestajia olivat mm. Viktor ja Galina Lavrits, Rimma Tarasevitsh, Jelena Dementjeva, Iraida Jepifanovskaja, Ljudmila Mudrova ja Tamara Trifonova. Ystavyysseuran nykyisessa kokoonpanossa erittain suuria jarjestelyihin liittyviavastuita kantavat Tatjana Pisareva, Anna Maletina, Natalja Tjulkova, Irina Sitdikova, Jelena Seitenova ja Marina Marotshkina. Ja poikkeuksetta aina auttaa suuresti Marta Perfilova, joka pystyy puhumaan sujuvasti suomea suomalaisten kanssa. Hyvin tarkea rooli kuluu foorumeissa tulkeille. Heidan kyvyistaan riippuu puolet tapahtuman onnistumisesta. Naapurit-ystavyy-sseuran jasenista vain Aarne Petrov pystyi toimimaan istunnoissa simultaanitulkkina. Tulkkeja palkkasi yleensa Suomi-Venaja-Seuran Pohjois-Suomen piirijarjesto. Oikein hyvia tulkkeja olivat Susanna Meshnjakov, Svetlana Ketman, Galina Hulku ja Lilija Bujalo. Venajaa osaavista suomalaisista meita auttoivat tulemaan toimeen keskenamme ja toimivat tulkkeina Aamo Laakso, Raimo Juvonen ja Pirkko Laukkanen. Pienikin kielitaito oli hyvaksi ja auttoi ystavyysseuran jasenia ymmartamaan toisiaan.