Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

Joulupukin luona. Ystavyysseuran jasenet kayvat ystavien luona kylassa viettamassa pikkujoulua ja joulua tai katsomassa Kemin Lumilinnaa. Siita ei ole kulunut viela kovin pitka aika, kun Pietarista Murmanskiin johtava valtatie oli kamalan huonossa kunnossa ja murmanskilaiset autonkuljettajat hoksasivat, etta Pietariin paasee nopeammin ja helpommin Suomen kautta. Tallaisia kauttakulkumatkailijoita ei estanyt sekaan, etta Suomessa polttoaine on pari kolme kertaa kalliimpaa kuin kotimaassa. He tiesivat, etta Suomen maanteilla niin matkustajat kuin ajoneuvotkin rentoutuvat. Kun otettiin kayttoon Schengen-viisumit, tasta reitista tuli erittain suosittu venalaisten autonkuljettajien keskuudessa, vaikka matka olikin paljon pitempi. Tasta kauttakulkuautojen suuresta virrasta tuli suomaisille viranomaisille erityinen huolenaihe, koska kolarien maara kasvoi, tiet roskaantuivat, ajoneuvoja pysakoitiin sellaisille paikoille, missa pysakointi oli kielletty. Monet kuljettajat eivat tienneet, etta Suomessa yopyminen autossa on kiellettya, vaikka Venajalla se on aivan tavallista. Viime vuosina valtatie, joka kulkee Karjalan tasavallan ja Murmanskin alueen kautta on melkein kokonaan kunnostettu. Tien korjaustoihin osallistui suomalaisia rakentajia ja siihen on kaytetty suomalaista teknologiaa. Suomen-matkat eivat silti ole harventuneet. Pietariin ei enaa ajeta Suomen kautta, mutta on osoittautunut, etta Helsingista on helpompaa ja halvempaa lentaa Eurooppaan tai Amerikkaan, kuin Moskovan tai Pietarin lentokentalta. Tama seikka alkoi taas houkutella murmanskilaisia matkailijoita. 6 luku. OPIMME TOISBLTAMME Kansalaisjarjesto nimeltaan Naapurit perustettiin uudenlaisissa olosuhteissa sellaisena aikana, jolloin oltiin vasta kehittamassa demokraattista valtiota. 1990-luvun alussa Venajan yhteiskunnassa vallitsi sekasorto. Rikollisuus alkoi nakya selvasti ja maassa vallinnut valtataistelu jatkui. Kaupunkien kaduilla tuon tuostakin naki mielenosoituksia, joissa ehdotettiin maan kehityksen monenlaisia linjauksia. Maa oli tavallaan tienristeyksessa: se ei ollut viela vapautunut sosialismista, mutta uusi kehityssuunta ei ollut viela selvasti nakyvissa. Puuttui demokraattisia instituutioita eika ollut kokemusta kansalaistoiminnasta. Murmanskin alueella erityisen aktiivisia olivat nuoret tutkijat ja sivistyneisto. Tassa mielessa Apatityn kaupunki erosi muista venalaisista kaupungeista, koska siella oli paljon nuoria ja lahjakkaita ihmisia. He puolustivat nakemyksiaan demokraattisen valtion kehittamisesta. Kun syntyi mahdollisuus esittaa vapaasti ehdokkaita valtionvirkoihin, Kuolan tutkimuskeskuksen tutkijana toiminut Obolenski ehdotti itseaan ehdokkaaksi Neuvostoliiton ensimmaiseksi presidentiksi Mihail Gorbatshovin ohella ja saikin odottamattoman paljon aania presidentinvaaleissa. Siihen aikaan yhteiskuntaelaman demokraattinen pohja oli jo Suomessa taysin kehittynyt. Oikeusministeriossa on rekisteroity yli 120 000 kansalaisjaijestoa ja yhdistysta. Melkein jokainen maan kansalainen on jonkin yhdistyksen jasen, toiset toimivat useammassa yhdistyksessa. Kolmas sektori muodostaa tarkean osan kansalaisyhteiskunnan perusteista. Kansalaisjarjestojen toiminnan takeena on perustuslaki. Vuonna 1989 annettiin laki yhdistyksista. Yhdistykset toimivat taysin