Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

laulavat niita mielellaan. Eika ole mitaan mukavampaa kuin laulaa yhdessa jokin kaikkien tuntema laulu. Kun ihmiset ovat vaikka edes kerran kayneet kylassa ystavien luona, he alkavat heti tuntea, kuinka tarkeaa on osata kieli. Sen jalkeen he eivat enaa ole pelkastaan kiinnostuneet kielen oppimisesta, vaan he ymmartavat, etta kieli on pakko oppia kunnolla. Tallaiset matkat ovat paras keino harjoitella kielta, koska aika ja ymparisto tukevat puhekielen oppimista. Puheenaiheet voivat olla hyvin yksinkertaisia, mutta ilman niita ei tule toimeen. Hyvia muistoja jai myos kaukana asutuskeskuksista sijaitsevasta maaseudusta. Eras maalaisnainen kertoi palattuaan Suomen-matkalta, etta han kavi maalaistalossa, joka oli metsan keskella. ’’Talossa on lampimat lattiat, kylpyhuoneessa hanasta tulee lamminta ja kylmaa vetta, vessassa on vessapontto, samanlainen kuin kaupunkiasunnoissa. Talossa on sauna, eika halkoja nay missaan. Kaikki jatteet korjataan johonkin. Miksi meidan kylissamme ei ole tuollaista?” Naisen tunteet ovat kylla ymmarrettavia. Maaseudun asukas joutuu nakemaan paljon vaivaa saadakseen taloonsa lampoa, lamminta j a kylmaa vetta. Nykyaan Venajalla on otettu kayttoon muiden maiden mallia noudattaen nykyaikaiset rakennusmenetelmat, jotka antavat mahdollisuuden varustaa myos maaseudulla muista erillaan oleva talo kaikilla mukavuuksilla. Nyt on jo saatavilla tarpeellisia rakennustarvikkeita ja laitteita, joilla pystytaan turvaamaan tietty mukavuustaso niihin taloihin, joita rakennetaan perapohjolaan, jossa ilmasto-olot ovat aika vaikeat. Nuo ovat kuitenkin tuontitavaroita ja siksi aika kalliita, eivatka tavalliset maaseudun asukkaat pysty niita hankkimaan. Kuluu varmaankin paljon aikaa ennen kuin nuo mahdollisuudet ovat venalaisten pohjoisten kylien asukkaiden ostettavissa. Kysymme niilta, jotka kayvat usein Suomessa, mika on heidan matkojensa tarkoitus. Siellahan on samanlainen luonto ja samanlainen ilmasto kuin Murmanskin alueella. Ne eivat eroa paljonkaan. Mita erikoista siella on? Ehka olisi parempi lentaa lentokoneella lampimaan etelaan. Esimerkiksi venalaisten turistien jo hyvin tuntemaan Turkkiin ja Egyptiin. Tai jos on varaa, voisi lahtea Eurooppaan tutustiunaan maailmankuuluihin nahtavyyksiin, kuten Eiffel-torniin, Colosseumiin tai Louvreen. Nykyaan on helppo paasta myos eksoottisiin maihin: Thaimaahan tai Kamputseaan. Paljon on sellaisia maita, missa ei ole viela kayty! Mutta ei! Kaytyaan kerran Suomessa Murmanskin asukkaat suuntaavat sinne yha uudelleen jopa usean kerran vuodessa. Eika siksi, etta se on lahella. Kysymykseen, miksi sitten, he vastaavat: ’’Koska siella on ihanaa!” Ja jos kysyy: ”No mita hyvaa siella on?” vastataan: ’’Kaikki. Ei sita kaikkea voi kerralla luetella”. Nykyaan Murmanskin alueen kaupoista l6ytyy vaikka minkalaista tavaraa. Jos jotain puuttuu, niin se tuodaan tilauksesta vaikka Japanista tai Amerikasta, kunhan asiakas pystyy maksamaan. Voi tilata minka tahansa auton tai kodinkoneen. Ei tarvitse menna Suomeen hakemaan Nokian viimeisinta kannykkaa. Nykyaan kaupoissa on suomalaisia huonekaluja, jalkineita ja vaatteita. On myytavana Valion ja Fazerin tuotteita. Extreme-urheilulajien harrastajat kayvat laskettelemassa Vuokatissa, Rukalla tai muissa kuuluisissa talviurheilun keskuksissa. Tunturit ovat siella kaksi kertaa matalammat kuin Kuolan niemimaan Hiipina-tuntureilla, mutta palvelujen taso on korkea. Ei tarvitse tuntikaupalla jonottaa pMasya hissiin, ja hiihdon jalkeen paasee vesipuistoon tai saunaan. Lapset ja aikuiset haluavat ehdottomasti kayda Rovaniemella