Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

Hakkuualueilta kannot oli raivattu pois ja niiden paikalle istutettu manty- ja kuusipuiden taimia. Muutaman kymmenen kilometrin paassa on pysakointipaikkoja vessoineen, mista loytyy kaikki mita ihminen tarvitsee kun tulee akkia hata. Ja merkilliselta naytti se, ettei luonnossa nakynyt ollenkaan roskia. Suomeen on aina mukava tulla. Nykyaan kaikki ovat jo tottuneet Suomen siisteyteen eika kukaan ihmettele, miten samalla leveysasteella ja samassa ilmastovyohykkeessa sijaitseva maa on onnistunut pitamaan kaikki paikat kunnossa. Kukaan ei ihmettele, etta asuintalot ja pihapiirissa olevat rakennukset nayttavat vasta asken maalatuilta, nurmikot ja pensaat on leikattu. Pihojen ja puutarhojen ymparilla ei ole aitoja, jotka estaisivat kutsumattomia vieraita paasemasta sisaan ja kajoamasta vieraaseen omaisuuteen. Kaduilla ei nay vapaasti liikkuvia koiria taikka muita elaimia, vaikka lemmikkeja tietenkin on talossa kuin talossa. Oma aiheensa on teiden kunto ja liikennejarjestelyt. Tama asia kiinnostaa niita, jotka liikkuvat autolla, ja suurin osa matkustajista on juuri autoilijoita. Alussa tuntui oudolta, etta maan pohjoisosissa valtatiella liikennerajoitus oli 100 kilometria tunnissa. Ja autoilijat myos noudattivat tuota rajoitusta: ajonopeus ei ollut sita suurempi eika pienempi. Saattaa ajaa vaikka tunnin, edessa ja takana samat autot. Kukaan ei ohita, ei roiku perassa eika kiilaa eteen. Kaikki ajavat liikennevirrassa eika kukaan nayta kiirehtivan mihinkaan. Venalaiset autonkuljettajat laskivat taman johdosta leikkia, etta Suomessa on muka ikava ja tylsaa ajaa, mutta he ymmartavat hyvin, etta liikennesaantoja on noudatettava. Naapurimaan maanteilla nakee harvoin liikenneonnettomuuksia. Syyna siihen ei ole pelkastaan liikennesaantojen noudattaminen, vaan myos teiden hyva kunto. Hyvin tarkeaa on myos se, etta liikennemerkkeja ja -opasteita on riittavasti. Pelkastaan kartan avulla ilman navigaattoria osaa hyvin paikalle. Suomen-matkan antamat elamykset eivat liity vain siihen, mita nakee ulkona. Julkisten paikkojen ja asuintalojen sisustus herattaa mielihyvan tunteita niita katsellessa. Suomeen lahtevien venalaisten matkailijoiden ensimmaisena toiveena oli tutustua tavallisen suomalaisen perheen elamanmenoon. Teki mieli kayda tuttavien ja ystavien kotona. Ainahan on parempi nahda asiat omin silmin kuin vain kuulla niista. Kaynti kylassa ystavien luona ei tarkoittanut yopymista heilla. Saatettiin yopya hotellissa tai motellissa, mutta vieraileminen tuttavien luona toi mukanaan aivan uusia elamyksia ja oli ilman muuta kiinnostavampi kuin tavallinen turistimatka. Emme olleet tavallisia turisteja, jotka oppaan johdolla kulkevat katuja pitkin ja tutustuvat kaupungin nahtavyyksiin. Olimme ystavia, joita odotettiin vierailulle kylaan. Ystavat voivat nayttaa Suomesta sellaista, mita turistille ei nayteta. Ystavat kayttavat vierastaan museoissa ja nayttelyissa ja vievat ostoksille, auttavat valitsemaan kaupoissa tavaraa, johon on varaa. Tama ei kuitenkaan ole kaikkein tarkeinta. Tarkeinta on paasta tutustumaan tavallisen perheen arkeen illallisvierailulla suomalaiskodissa. Kiinnostavinta on ihmisten seurustelu, tutustuminen tapakulttuuriin ja elamaan, elinoloihin ja harrastuksiin. Ja niin kuin laheisilla ihmisilla on tapana, keskustelu kaantyy perheeseen ja sukulaisiin: puhutaan lapsista ja lapsenlapsista, vanhemmista ja isovanhemmista. Katsellaan perhealbumissa olevia kuvia, kerrotaan harrastuksista, kuunnellaan musiikkia ja lauletaan suosikkilauluja. Venajaa lukevat suomalaiset ehdottomasti haluavat nayttaa osaavansa venalaisia lauluja. Usein saattoi nahda, etta he osaavat noita vanhoja kansanlauluja paremmin kuin me. Monet VenajallS suositut laulut, niin uudet kuin vanhatkin iskelmat, on suomennettu ja ystSvyysseurojen jasenet