Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

puhetapaan. Joillakin alueilla, esimerkiksi Aanisniemella venalaiset vielakin painottavat sanojen ensimmaista tavua, niin kuin suomen kielessa on tapana. Aika hauskaa on kuulla vaikkapa seuraavanlainen sanonta: Пе'шком с ме'шком в Ме'двежку по'шел. Kuolan niemimaalla karjalankielisia ja suomenkielisia sanoja tapaa viela paikannimissa. Ne ovat sailyneet niilta ajoilta asti, jolloin kaukaisessa karussa Pohjolassa asui lappilaisia noitia ja samaaneja, mutta myos karjalaisia ja suomalaisia. Noita paikannimia on sailynyt paljon Vienanmeren Turjan (Terin) rannikolla. A.A. Minkinin kirjassa Muurmannin paikannimet on esitetty tietoja siita, etta suomalaisen tutkijan Toivo Itkosen mukaan venajankielinen Ter-nimi johtuu Kuolan niemimaan karjalankielisesta Turja-nimesta. Umban lahella on monille suomalaisille tuttu Turjan niemi. Kaikki, jotka ovat kayneet Turjan rannikolla, tuntevat Kuusiniemen kylan, joka on keskella pohjoista hiekka-aavikkoa. Siella oli aikoinaan sijainnut Korelan pogosta, ja kylan nimi johtuu kahdesta suomalaisesta sanasta, kuusi ja niemi. Nimi myohemmin venalaistyi, ja siita tuli Kuzomen. Turjan rannikolla on toinenkin vanha kyla, Kuzreka, jonka nimesta kuulee suomalaisen kuusi-sanan. Suomalainen tutkija Castren, joka matkusteli vuonna 1842 Kuolan niemimaalla, pani merkille, etta Kantalahdesta Vienan Kemiin monet paikannimet on muodostettu suomen- ja karjalankielisista nimista, vaikka kylissa asuu enimmakseen venalaisia ja sielta loytyy harvoin karjalaisia ja suomalaisia perheita. Yleisen kasityksen mukaan Kantalahden kaupungin nimi (Kandalaksha) johtuu karjalankielisesta laksha-sanasta, joka tarkoittaa lahtea, johon laskee Kandajoki. Murmanskin alueella on eniten saamenkielista alkuperaa olevia paikannimia. Akateemikko Aleksandr Fersmanin ansiota on se, etta Kuolan niemimaan teollistamisen aikoihin nuo kaikki nimet sailytettiin ja merkittiin karttoihin. Saamelaiset asuvat taalla hajanaisina ryhmina. Saamen kielessa on nelja murretta, jotka eroavat niin paljon toisistaan, etta kielta puhuvat eivat aina ymmarra toisiaan. Kun laadittiin saamenkielisia aakkosia, niin otettiin pohjaksi kiltinansaame. Saamen kieli eli lapin kieli, kuten sita nimitettiin aikoinaan. Se kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, ja monet vartalot ovat merkitykseltaan lahella suomea. Toiset niista ovat tuttuja myos venalaisille: javr - jarvi, jok - joki. Paljon saamen-, suomen- ja karjalankielisia sanoja on lainattu Kuolan niemimaan pomorien kieleen. Venalaiset ovat omaksuneet poroihin liittyvia asioita ja niita nimia: higna - saamelaista suopunkia tarkoittava sana, muistattaa suomen hihna- sanaa. Raida - porojen vetama kuormasto, johtuu suomen raide-sanasta. Monet metsaan liittyvat sanat kuulostavat suomalaisilta. Esimerkiksi tuuheista pensaikoista pomorit kayttavat kanabra-sanaa, mika tuo mieleen kanervan, kaapasienesta he kayttavat nimea pakkula. Suomessa pakkula tarkoittaa koivunkaapaaja moykkya. Voisi mainita satoja esimerkkeja, jotka osoittavat, etta venajan kieleen on lainattu sanoja saamesta, karjalasta ja suomesta. Sanoja on kulkeutunut kielesta toiseen ja niita on lainattu naapurikansoilta, joiden kanssa on aina eletty sovussa. On ollut kanssakaymista ja kielimuuri voitettiin aina yhteisin ponnistuksin, eika muita esteita kansojen valisille ystavyyssuhteille ollutkaan.