Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

tapahtumaan. Venaja-Ruotsi-ystavyysseuraa ei kuitenkaan ole olemassa eika ole kuulunut mitaan siita, etta se aiottaisiin perustaa. Ei ole myoskaan olemassa ystavyysseuraa toisen naapurimaan, Norjan kanssa, vaikka Norjalla ja Murmanskin alueella on yhteinen raja ja pitkaaikaiset hyvat suhteet. Kun puhutaan jarjestojen roolista ystavyyssuhteiden kehityksessa, on mainittava myos, kuinka niita olisi jatkossa kehitettava. Mielestamme olisi tarkoituksenmukaista solmia pitkaaikainen ystavyys- ja yhteistyosopimus kahden laajan taloudellisen alueen valille. Pohjois-Suomessa se voisi olla Perameren pohjukassa oleva alue, joka kasittaa Tomion, Kemin ja Keminmaan. Tuohon sopimukseen voisi liittya myos ruotsalainen Haaparannan kaupunki, joka sijaitsee lahella Tomiota. Murmanskin hallinnollisella alueella kumppani olisi Kirovskin ja Apatityn teollisuuspiiri (Hiipina), johon Apatityn ja Kirovskin kaupunkien lisaksi kuuluu myos kaksi taajamaa: Titan ja Koashva. Ehdotus tallaisen yhteison perustamisesta lausuttiin muutama vuosi sitten eraassa tapaamisessa, jossa oli mukana kansalaispiirien ja kaupunkien johdon edustajia. Monet lasnaolijoista ottivat sen hyvin vastaan. Ystavyyssuhteiden laajenemiset edut ovat selvat, koska ennen kaikkea se antaisi mahdollisuuden saada lisaa rahoitusta suunnitellun toiminnan toteuttamiseksi ja ottamaan mukaan yhteistyon uusia muotoja. Se edistaisi myos maittemme valista matkailijavaihtoa ja auttaisi edistamaan yhteistyon kehittamista talous- ja kansalaistoiminnan eri aloilla kansojemme hyvaksi. 3 luku. YSTAVYYSSEURAN SYNTY JA TOIMINTA ALKUVAIHEESSA Apatityn kaupungin Naapurit-yhdistys on syntynyt 15. huhtikuuta 1993. Silloin kaupungin Koulu nro 2:ssa pidettiin ystavyysseuran perustamiskokous. Seuran nimi hyvaksyttiin yksimielisesti. Koska ystavyysseura yhdisti kaksi kaupunkia, joita puolestaan yhdisti Hiipinavuoristo, paatettiin seuran nimeksi ottaa ’’Hiipinan seura”. Hyvaksyttiin myos Marta Perfilovan ehdottama Naapurit-nimi. Olemme kahden naapurikaupungin asukkaita ja haluamme olla ystavia naapurimaan kanssa. Kansalaisjaijestoista annetun lain mukaisesti yhdistyksen voivat perustaa kolme henkea. Meidan tapauksessamme ensimmaiseen kokoukseen tuli 17 henkea. Aloitteen yhdistyksen perustamisesta teki ryhma, johon kuului 13 henkea. Heista taytyy mainita ennen kaikkea ne henkilot, jotka opiskelivat suomen kielta kurssilla, jota veti Helmi Hulku: Svetlana Kalinina, Tatjana Rynginen ja Leri Kazakov. Opiskellessaan suomea he saivat ajatuksen etsia ja yhdistaa kaikki ne ihmiset, jotka olivat syntyperaltaan suomalaisia ja jotka asuivat Kirovskin ja Apatityn alueella. Sellaisia ihmisia, jotka olivat kiinnostuneet Suomesta ja kaikesta siihen liittyvasta, loytyi useita. Yhdistyksen vanhin jasen oli Yrjo Vesikko, joka kuului vainottujen suomalaisten joukkoon. Han oli ollut karkotettuna Sahalinsaarella ja palasi myohemmin Hiipinaan. Anna Katanova, hanen tyttarensa Tatjana ja tyttarentytar Anja olivat yhdistyksen ensimmainen suomalainen perhe. Mummo muisti ulkoa lapsena oppimansa suomalaiset kansanlaulut ja lauloi niita joskus yhdistyksen iltamissa. Aame Petrov ja Viktor Lavrits osasivat hyvin aidinkieltaan suomea, mika auttoi paljon yhdistysta sen myohemmassa toiminnassa. Anita Pirozhenko, Alla Artemjeva ja Lidia