Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

peraisin olevien koristekasvien nayttely. Tomion arboretum-puulajipuiston kokoelmiin tuotiin Kirovskista ja Apatitysta kasveja, joiden pohjalta puistoon perustettiin uusi osasto. Hiipinasta saaduista siemenista ja vegetatiivisista materiaaleista alettiin kasvattaa puiden, pensaiden ja kukkien taimia. Jo kymmenen vuoden kuluttua nuo kasvit, jotka kestivat hyvin pohjoisen ilmaston epasuotuisia olosuhteita ja olivat samalla hyvin kauniita ja koristeellisia, muodostivat noin 70 prosenttia kaikista istukastaimista, joita kaytettiin Tomion kaupungin viherrakentamisessa. Hyvin jarjestetyilla ystavyyssuhteilla oli muitakin seurauksia. Yksi niista oli ajatus perustaa Hiipinaan Venaja-Suomi-ystavyysseuran paikallisyhdistys, jotta tutkijoiden ja esiintyjaryhmien lisaksi myos tavalliset kansalaiset voisivat kayda naapurissa tutustumassa Suomeen ja loytamassa sielta uusia ystavia. Saman alan ihmisten valiset suhteet ja yhteistyo suomalaisten kanssa olivat se pohja, jolle perustettiin kansalaisjarjesto, jonka tehtavat ja tavoitteet olivat paljon laajemmat ja monipuolisemmat kuin se toiminta, jota tehtiin yhteistyosopimuksen puitteissa. Samalla on myonnettava, etta kun yhteistyota tehdaan sopimuspohjaisten sitoumusten tayttamiseksi, syntyy myos vapaamuotoisia kontakteja. Usein samaan ammattikuntaan kuuluvien ihmisten suhteet kehittyvat oikeaksi ystavyydeksi, koska noiden yhteistyokumppaneiden intressit ovat hyvin lahella toisiaan. Kontaktit, joita alussa pidettiin ylla velvollisuudesta, muuttuivat vahitellen luontevaksi tavaksi. Jos vain ihmiset tulevat hyvin toimeen keskenaan ja sopivat yhteen luonteensa puolesta. Lisaksi jos heilla on samat harrastukset, niin heidan suhteitaan ei enaa rajoita yhteistyosopimuksen voimassaoloajat, vaan heidan suhteensa muuttuvat pitkaaikaiseksi, oikeaksi ystavyydeksi. Kansainvaliset konferenssit ja muut kokoukset ovat se paikka, missa syntyy yrittajien kontakteja ja kanssakaymista. Alussa he vaihtavat kayntikorttejaan, sitten toivottavat toisilleen hyvaa joulua ja onnellista uutta vuotta, myohemmin alkaa kirjeenvaihto sahkopostitse. Nykyaan on valtavan paljon mahdollisuuksia pitaa ylla yhteyksia toisiinsa. Tapaamisia jatketaan myohemmin pidettavissa kansainvalisissa kokouksissa. Ja tuollaisen kanssakaymisen huippuna ovat sitten kaynnit toistensa luona lomalla ja vapaa-ajalla. Kaikkein tiiviimmat ystavyyssuhteet kehkeytyvat niiden ihmisten valille, jotka osallistuvat yhteiseen kenttatyohon, koska silloin kaikki kohtaavat samoja vaikeuksia ja kokevat yhdessa asioita. Silloin tulevat ilmi ihmisten henkilokohtaiset ominaisuudet, jotka eivat riipu kansalaisuudesta. Tallaisia ihmisia yhdistavia aloja ja ammatteja on useita: metsanhoitajat, ymparistonsuojelijat, geologit, kasvitieteilijat ym. Samassa tilanteessa ovat myos urheilijat, esimerkiksi vuorikiipeilijat, jotka yhdessa osallistuvat vuorikiipeilykilpailuihin. Samoja rinteita kayttavat laskettelijat. Yhta laheisia kontakteja syntyy myos taiteilijoille, jotka esiintyvat samoissa konserteissa. Nain ollen voidaan sanoa, etta kansainvaliset yhteydet, joita syntyy ystavyyskaupunkien valille, valmistavat maaperaa ystavyysseurojen perustamiselle. Tosin virallisten ystavyysseurojen perustaminen ei aina onnistu. 1990-luvulla Apatityssa yritettiin perustaa myos Venaja-Saksa- ja Venaja-Ranska-ystavyysseuran paikallisyhdistykset, koska erailla organisaatioilla oli yhteyksia noihin maihin. Noiden yhdistysten toiminta osoittautui kuitenkin hyvin lyhytaikaiseksi eika toimintaa enaa jatkettu. Kaupungilla on jo vanhastaan ollut ystavyyskaupunki Ruotsissa. Se on Boden, jonka kanssa on solmittu virallisia sopimuksia. Bodenista kSy Apatityssa vuosittain valtuuskuntia, jotka osallistuvat Kivikukka-juhlaan ja Kaupungin paiva -