Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

ystavyysseuran osasto toimi myos Murmanskin alueella. Se oli tavallaan kansojamme yhdistava linkki. Kirovskin kaupunkiin Neuvostoliitto-Suomi-seuran osasto perustettiin 1969 kaupunginhallituksen paatoksella. Koska se oli ensimmainen ystavyysyhdistysta koskeva virallinen asiakirja, sen teksti kannattaa julkaista tassa kokonaan. Kirovskin kaupungin toimeenpanevan komitean paatos nro 132 Neuvostoliitto-Suomi-Seuran osaston perustamisesta 15.-20. toukokuuta 1969 Koska joukko Kirovskin kaupungin yritysten ja laitosten tyokollektiiveja on osoittanut halunsa liittya Neuvostoliitto-Suomi-seuran jaseniksi, Kirovskin kaupungin tyotatekevien edustajain toimeenpaneva komitea on paattanyt: Pyytaa Murmanskin alueen toimeenpanevaa komiteaaja Neuvostoliitto- Suomi-seuran Murmanskin alueen osastoa perustamaan Kirovskin kaupunkiin Neuvostoliitto-Suomi-seuran osaston ja hyvaksymaan sen hallinnon seuraavassa kokoonpanossa: hallinnon puheenjohtaja tov. Jakovlev S.T., kaupungin toimeenpanevan komitean varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja tov. Kuzmitshev A.Y., kaupungin toimeenpanevan komitean opetustoimen johtaja jasenet: tov. Gaidamak B.P., kaupungin toimeenpanevan komitean jasen, Kirovin Apatit-tehtaiden varajohtaja tov. Abramov N.P., kaupunginsairaalan lastenosaston johtaja tov. Marysheva R.Y., Gorkin kaupunginkirjaston johtaja. Kirovskin kaupungin toimeenpanevan komitean puheenjohtaja V.I. Kirov Kirovskin kaupungin toimeenpanevan komitean sihteeri M.K. Mihejev Rajan lahialueilla ystavyysseurojen johdossa oli paikallisen itsehallinnon varajohtajia. Se oli tietyssa maarin muodollinen toimeksianto tai lisatehtava vallan kahvassa oleville henkiloille. Mutta vastuullisina ja tunnollisina ihmisina he paneutuivat ystavyyssuhteiden kehitykseen naapurimaan kanssa toden teolla ja toimivat aktiivisesti. Neuvostoliiton aikana tuossa tehtavassa kohtasi tiettyja vaikeuksia, jotka liittyivat sen ajan kansainvaliseen politiikkaan. Suomea pidettiin kapitalistisena maana, ja meidan maittemme valissa oli ’’rautaesirippu”, joka rajoitti tavallisten ihmisten liikkumista ulkomaille. Viisumin saaminen edellytti tiettyja, tarkeita asioita. Piti olla virallinen kutsu, jonka lahettivat tietyt ihmiset tai organisaatiot, jotka ottivat tulijat vastaan vieraassa maassa. Jokaisen ulkomaille matkustavan piti kayda lapi puolue- ja neuvostovallan toimielinten seka KGB:n ja sisaasiainministerion ’’suodatin”. Matkailijavaihto kapitalististen maiden kanssa oli hyvin rajoitettua. Ulkomaille saattoi matkustaa vain turistiryhman mukana, jonka joukossa oli turvallisuuspalvelun maaraama henkilo. Monet niista, jotka halusivat lahtea ulkomaille, olivat henkiloita, joita ei paastetty ulkomaille. Myoskaan ei Suomeen, tai paastettiin hyvin harvoin.