Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

ystavyyssuhteiden hyvien naapuruussuhteiden kehityksen vaikeuttaminen. Kohderyhmana ovat talloin nuoret, jotka tuntevat historian huonosti. Totuus talvisodasta oli Neuvostoliitossa pitkaan salattu yleisolta. Nykyaan tuosta ajasta tiedetaan varmaankin kaikki, ja jokainen, joka on kiinnostunut historiasta voi tutustua luotettaviin tietoihin ja dokumentteihin. Noiden materiaalien julkistamisen jalkeen suurin osa venalaisista alkoi viela enemman kunnioittaa Suomen kansaa, joka sisunsa ja urheutensa ansiosta pystyi niin pitkaan vastustamaan sellaisen suurvallan kuin Neuvostoliiton armeijan hyokkaysta. Suomi allekirjoitti Neuvostoliiton hallituksen valmisteleman valirauhansopimuksen vuonna 1944, siirtyi toisessa maailmansodassa natsi-Saksan vastaisen liiton puolelle, mika on osoituksena maan johdon viisaudesta. Tama auttoi loytamaan arvokkaan ulospaasyn vaikeasta poliittisesta tilanteesta ja sailyttaa valtiollisuutensa. Lapin sotatoimien seurauksena kevaalla 1945 Suomen joukot haativat saksalaiset pois maasta. Vain harvat venalaiset ovat tietoisia naapurimaassa kaydyn sodan loppuvaiheesta taikka siita, etta Suomi maksoi Neuvostoliitolle sodan jalkeen sotakorvauksia niista vahingoista, joita suomalaiset joukot aiheuttivat Neuvostoliitolle maan alueella. Vain harvat tietavat, etta Suomi oli ainoa maa, joka maksoi sotakorvaukset taydessa maarin ja ajoissa. Sotakorvausten maara oli 226,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Syyskuussa 1952 Neuvostoliittoon lahetettiin viimeinen junalastillinen tavaroita velkojen lyhentamiseksi. Erikseen mainittava on Suomen osalta ystavyys-, yhteistyo- ja avunantosopimuksen solmiminen vuonna 1948 Neuvostoliiton kanssa. Maittemme valiset rauhanomaiset ja luottamukselliset suhteet kehittyivat aikana, jolloin maan presidentiksi valittiin Juho Paasikivi. Rauhanomainen naapuruuspolitiikka sai nimekseen Paasikiven linja. Aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti Suomi kannatti aktiivisesti Neuvostoliiton politiikkaa, jonka tavoitteena oli rauhan lujittaminen Euroopassa ja koko maailmassa. ’’Kylman sodan” alettua, kun maailma joutui uuden sodan partaalle ja kun ydinaseet pystyivat tuhoamaan kaiken elavan maapallolta, Suomen hallitus presidentti Urho Kalevi Kekkosen johdolla jatkoi rauhaa rakentavaa politiikkaa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyokokouksen ensimmainen vaihe alkoi Helsingissa vuonna 1973. Sen viimeinen, kolmas vaihe paattyi samassa paikassa elokuussa 1975 loppukirjan allekirjoittamiseen. Ety-kokoukseen osallistui Euroopan 33 valtion, Yhdysvaltain ja Kanadan johto. Kokouksessa tehtiin kollektiivisesti poliittinen yhteenveto toisen maailmansodan tuloksista, osoitettiin kuinka turha ja vahingollinen kylma sota on ja avattiin mahdollisuudet kansojen valisen rauhan ja turvallisuuden lujittamiselle. Myos seuraavassa vaiheessa Suomi auttoi sopimaan ja hyvaksymaan monia Neuvostoliiton tekemia aloitteita, jotka koskivat ydinaseiden maaran supistamista ja niiden leviamisen estamista, ydinasekokeiden kieltamista maan paalla ja maan alia seka asevarustelukilvan rajoittamista. Yhteenvetona voidaan sanoa, etta muutamista hairiotekijoista huolimatta Neuvostoliiton aika oli kokonaisuutena ottaen myonteinen hyvien naapuruussuhteiden kehittamiselle kansojemme valilla. Kuten edella jo mainittiin, 15. lokakuuta 1944 perustettiin Suomi-Neuvostoliitto-seura, joka kehitti naapurikansojen suhteita ystavyyden ja sovun pohjalle. Seurasta tuli eraanlainen siita Suomen ja VenSjan valille. Vuonna 1948 Neuvostoliittoon perustettiin Neuvostoliitto-Suomi-seura, jolla oli osastoja jokaisella hallinnollisella alueella ja jokaisessa tasavallassa. TSllainen