Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

1 luku. NEUVOSTOLIITON AIKA Hyvien naapuruussuhteiden alkamisen suomalaiset liittavat Venajan keisarin Aleksanteri I:n hallituskauteen (1801 - 1825). Vuonna 1809 solmitun rauhansopimuksen mukaan Suomi irrotettiin Ruotsista ja liitettim Venajan valtakuntaan. Suomalaiset kunnioittivat Aleksanteria suuresti. Suomessa han sai Suomen valtion ja Suomen kansakunnan perustajan maineen. Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta, joka sai oman perustuslakinsa, korkeimpana hallituselimena toimineen senaatin ja neljan saadyn eduskunnan. Yleisen kasityksen mukaan juuri tuohon aikaan syntyivat Suomen valtio ja sen valtiolliset instituutiot. Paakaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin. Suomalaisten kansallinen itsetunto voimistui, suomen kielesta tuli virallinen, avattiin suomenkielisia kouluja. Siihen aikaan julkaistiin maailmankuulu Kalevala-eepos ja syntyi suomenkielista runoutta. Evankelis-luterilainen kirkko, johon kuului suurin osa maan asukkaista, sailytti paikkansa. Aleksanteri I kavi Suomessa vuonna 1819, ja hanet otettiin vastaan oikein hyvin. Niin viranomaiset kuin tavallinenkin kansa pitivat keisarista. Muistoksi Aleksanteri I:sta monet kadut ja aukiot saivat hanen nimensa. Keisaria varten maan eri osiin rakennettiin palatseja, myos pohjoiseen, jossa Aleksanteri I seurueineen ei kuitenkaan kaynyt. Suomesta tuli taysin itsenainen valtio joulukuussa 1917. Tama tapahtuma liittyy Vladimir Leniniin, jota monet suomalaiset pitavat ystavanaan. Neuvostoliiton perustaja kavi Suomessa useita kertoja ja tunsi hyvin eri saatyihin kuuluvia ihmisia. Usein han piileskeli siella tsaarinaikaisen Venajan poliisia ja teki yhteistyota suomalaisten sosialistien kanssa. Suomen kautta Venajalle tuotiin bolsevikkipuolueen sanoma- ja aikakauslehtia, ja suomalaiset auttoivat aktiivisesti niiden kuljettamisessa. Vuonna 1906 Tampereella Lenin osallistui Venajan sosialidemokraattisen puolueen edustajakokoukseen. Siella han tapasi ensimmaisen kerran tulevan tyotoverinsa Josif Stalinin. Tampereella on Lenin-museo, jossa sailytetaan proletariaatin johtajaan liittyvia historiallisia asiakirjoja. Noin Leninia nimitettiin Neuvostoliitossa. Lenin-museoita ei ole enaa sailynyt missaan muualla, ei edes Venajalla. Mutta Suomessa on sailynyt muisto tuosta valtiomiehesta, koska suomalaisten mukaan juuri Leninin ansiota on, etta Neuvostoliiton hallitus allekirjoitti asiakirjan, jossa tunnustettiin Suomi itsenaiseksi valtioksi. Tuo on todellakin ihmeellinen tarina. Yksikaan kansa ei ollut saanut Neuvostoliiton aikana tuollaista etua, vaikka jo ennen vallankumousta Lenin johtama bolsevikkipuolue oli luvannut Venajan lukuisille pienille kansoille mahdollisuuden erota siita. Mutta vallankumouksen jalkeen tuo kavi toteen ainoastaan suomalaisten kohdalla. Saattaa olla, etta ratkaiseva rooli kuului tassa asiassa suomalaisten ja Leninin ystavyyssuhteille. Kuten tunnettua, vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jalkeen, kun Venajan viimeinen tsaari Nikolai II luopui valtaistuimestaan, Lenin palasi Suomeen Genevesta ja piileskeli Viipurin lahistolla tavallisten talonpoikien luona. Leninin elamakerrassa, jonka tunsi hyvin Neuvostoliiton jokainen koululainen, mainittiin erikseen Razliv-niminen paikka, jossa Lenin asui majassa. Tuleva Neuvostoliiton ensimmainen johtaja valmisteli siella uudenlaisen valtion ohjelma- aineistoja, mutta taman ohella my6s pilkkoi puita, kantoi vetta ja auttoi muutenkin