Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

Neuvostoliitto-Seura perustettiin 1944 heti Suomen tehtya aselevon Neuvostoliiton kanssa. Suomen ja Neuvostoliiton valinen ystavyys-, yhteistyo- ja avunantosopimus solmittiin vuonna 1948, ja se toimi pohjana kansojemme hyvien ja kestavien naapuruussuhteiden kehitykselle. Sodanjalkeisina vuosina Suomi teki useita aloitteita kansainvalisten sopimusten solmimiseksi ja oli jarjestamassa kansainvalisia kokouksia, joiden tarkoituksena oli yllapitaa rauhaa ja turvallisuutta Euroopassa. Erityisen tarkea oli tassa mielessa Helsingissa 1975 allekirjoitettu Etyk-kokouksen paatosasiakirja. Suomi osallistui aktiivisesti suurvaltojen dialogin kehittamiseen ja kansainvalisten sopimusten aikaansaamiseen sellaisilla tarkeilla aloilla kuten sopimukset ydinaseiden leviamisen estamisesta, ydinasekokeiden ja maanalaisten ydinkokeiden kieltamisesta seka asevarustelukilpailun rajoittamisesta. Neuvostoliiton hajoamisen jalkeen syntyi uusia mahdollisuuksia ystavyyssuhteiden kehitykselle. Eika ainoastaan valtiovallan toimielinten tasolla, vaan myos yksittaisten kansalaisten tasolla. Entisen Suomi-Neuvostoliitto-Seuran nimeksi hyvaksyttiin Suomi-Venaja-Seura. Murmanskin alueella perustettiin ensimmainen kansalaisjarjesto, Venajan ja Suomen ystavyysseuran Hiipinan yhdistys. Se sai nimen Naapurit. Suomi-Venaja-Seuran Pohjois-Suomen piirijarjesto edisti Venaja-Suomi- ystavyysseuran paikallisyhdistysten perustamista Murmanskin alueen muihin kaupunkiin ja taajamiin. Seurauksena oli niiden jasenmaaran merkittava kasvu ja Murmanskin alueen Suomen ystavat -jarjeston virallinen perustaminen. Kansalaisjarjestojen alullepaneman ystavyyssuhteiden kehityksen ohella kehitettiin Murmanskin alueen ja Suomen valisia uusia taloussuhteita. Viime vuosisadan loppuun mennessa Suomi kasvatti huomattavasti taloudellista potentiaaliaan. Suomi muuttui maatalousmaasta teknisesti kehittyneeksi maaksi, jolle oli ominaista erittain korkea elintaso. Murmanskin alueen eri teollisuusalojen, maa- ja metsatalouden asiantuntijat alkoivat kayda Suomessa tutustumismatkoilla. Myos matkailu alkoi kehittya ripeasti. Sita edisti my6s se seikka, etta viisumien saanti helpottui ja tuli yksinkertaisemmaksi, ja sitten Sallaan avattiin toinen rajanylityspaikka vuonna 2002. Turistien matkoista tuli saann6llisia. Jo vuonna 2010 Suomen Pietarin paakonsulaatin Murmanskin toimipisteen myontamien viisumien maara oli 29 000 ja vuonna 2011 se oli jo melkein 50 000. Kaupunkien valiset kulttuurisuhteet kehittyivat, alettiin jarjestaa yhteisia nayttelyja, festivaaleja ja konsertteja. Kehitettiin urheiludelegaatioiden vaihtoa, ja lasten ulkomaanmatkoja jarjestettiin saannollisesti. Murmanskin alueella syntyi kiinnostusta suomen kielen opiskelua kohtaan, ja Pohjois-Suomessa alettiin lukea venajaa. Tama toiminta vastaa oikein hyvin kaksikymmenta vuotta sitten perustetun kansalaisjarjeston tavoitteita ja tehtavia, joista tarkein on kahden naapurimaan rauhaa ja sopusointua tavoittelevien ystavyyssuhteiden kehitys.