Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

Ystavyysseuramme ovat toteuttaneet monenlaisia hankkeita ja toimia, mutta venajan ja suomen kielen oppiminen on aina ollut ensimmainen ja tarkea tehtava, koska ystavyys perustuu kielen osaamiseen. Ilman sita kanssakayminen on puutteellista ja syntyy tyytymattomyyden tunne. Kielikynnyksen ylittaminen ei ole helppoa ja valitettavasti kaikki eivat siihen pysty, koska kumpikin kieli on vaikea ja ilman hyvaa opettajaa niiden oppiminen on melkein mahdotonta. Monet tormaavat naihin vaikeuksiin, toiset pettyvat ja eroavat yhdistyksesta. Tulkin avulla kaytava keskustelu ei aina ole mahdollinen. Sita paitsi se ei ole luottamuksellinen keskustelu ystavan kanssa, vaan melkeinpa virallinen dialogi kolmannen henkilon kautta. Koska taman kolmannen ei pitaisi saada tietaa, mita ystavat kertovat toisilleen. On hienoa todeta, etta kiinnostus suomen kieleen Venajalla ja venajan kieleen Suomessa on kaantynyt kasvuun. Henkilokohtainen kanssakayminen auttaisi kielen oppimisessa eniten. Mita useammin me keskustelemme toistemme kanssa, sita paremmin ja ymmarrettavammin me puhumme. Mikaan kielen oppimisen muoto ei tuota niin hyvia tuloksia kuin keskustelu kielta aidinkielenaan puhuvien kanssa. Oulussa toimii keskusteluklubi, jonka nimi on Pogovorim. Opettajana siella toimii Lilija Bujalo. Venalaiset ilahtuvat kun tavatessaan suomalaisia he kuulevat venajankielisen tervehdyksen Privet, tai aantamykseltaan viela vaikeamman sanan Zdravstvuite. Samoin Marta Perfilovan oppilaat tervehtivat suomalaisia vieraitaan Sanomalla Terve tai Tervetuloa, ja ilahduttavat nain vieraitaan. Ulkomaanmatkat ovat yleistyneet ja monien matkailijoiden osalta saannollisia. Erityisen miellyttava matka on silloin, kun luonnon ja kaupunkien muistomerkkien ja nahtavyyksien tai urheilutapahtumien ja viihdeohjelman ohella on tarjolla kauan odotettu tapaaminen ystavien kanssa. Ystavyysseurojen jasenilla on tassa mielessa suuri etu verrattuna tavallisiin turisteihin, jotka nakevat ja kuulevat vain sen, mita oppaat heille nayttavat ja kertovat. Ystavat nayttavat ja kertovat paremmin ja enemman kuin opas. Tarkein asia, jota turisti ei пае, on tavallinen perhe-elama. Ystavat kertovat kansan tavoista ja perinteista, opettavat laittamaan kansallista ruokaa. Heilta oppii paljon sellaista mita ei ikina voi odottaa oppaalta, jolla rajoituksena ovat retken aika j a paikka. Osallistuminen kansalaisjarjeston toimintaan edellyttaa jasenmaksujen maksamista, joka yleensa on pieni ja jonka pystyvat maksamaan myos elakelaiset. Noista jasenmaksuista muodostuu jarjeston budjetti, joka kaytetaan seuran toiminnan jarjestamiseen. Ystavyysseuran jasenet osallistuvat suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Toimintasuunnitelma hyvaksytaan vuosikokouksessa. Tarkea osa suunnitelmia on erilaisten sosiaalisten hankkeiden toteuttaminen, yleensa yhdessa ystavyysjarjeston kanssa. Ystavyysseuran jasenet jaijestavat vieraiden vastaanoton, opastavat heita vierailujen aikana retkilla, konserteissa ja nayttelyissa. Suuren foorumin tai seminaarin jarjestaminen vaatii useiden ihmisten panosta. Silloinkin kun vieraita ei ole, toiminta jatkuu. Organisoidaan kilpailuja ja kisoja, tapaamisia kiinnostavien henkiloiden kanssa, jarjestetaan juhlia, nayttelyita ja julkistamistilaisuuksia. Joka vuosi tuo tullessaan jotain uutta ja mielenkiintoista. Se syntyy seuran jasenten aloitteesta, koska he haluavat parantaa seuran toimintaa. Jatkossa ystavyysseurojen pitaisi kehittya uusien jasenten myota. Erityisesti tarvitaan nuoria ihmisia ja sellaisia henkiloita, joilla on sukulaisia ulkomaillaja ennen kaikkea naapurimaassa. Erityisen tarkeaa on saada myos uusia yhteisojasenia, opiskelijoita, yhteisyritysten ja jarjestojen tyontekijoita. Venajan ja Suomen valisten ystavyyssuhteiden kehitys riippuu paljolti maiden kestavasta taloudellisesta ja