Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

Vuonna 1995 Venajalla saadettiin laki Kansalaisjarjestoista, jossa maariteltiin mahdollisuus perustaa erilaisia yhdistyksia: jarjestoja, liikkeita, rahastoja, laitoksia ja vapaaehtoisjarjestoja. Kansalaiset saivat oikeuden perustaa kansalaisjarjestoja oman valintansa mukaan, eika siihen tarvinnut anoa lupaa viranomaisilta ja paikalliselta itsehallinnolta. Yhdistykset voivat halutessaan rekisteroitya ja saada oikeushenkilon oikeudet tai toimia ilman valtiollista rekisterointia ja oikeushenkilon oikeuksia. Ne saivat oikeuden osallistua valtiovallan paatosten kehittamiseen, jarjestaa kokouksia ja mielenosoituksia, harjoittaa julkaisutoimintaa, tehda aloitteita jne. Tuo kaikki tarkoittaa, etta maan kansalaiset saavat nykyaan vapaasti ilmaista ajatuksiaan ja toiveitaan. Mutta jo aikaisemmin, ennen tuon lain hyvaksymista maan eri puolilla, alettiin perustaa erilaisia yhdistyksia, joiden jasenet halusivat yhdessa puolustaa oikeuksiaan, etujaan ja laillisia vaatimuksiaan. Syntyi todellinen mahdollisuus perustaa jarjestoja, jotka toimivat seka valtakunnallisella etta kansainvalisella tasolla. Tallaisia jarjestoja oli olemassa Neuvostoliiton aikana, mutta ne olivat kovin muodollisia ennen kaikkea siksi, etta niita perustettiin virallisella tasolla puolueen ja neuvostovallan toimielinten toimeksiannosta. Yhdistysten puheenjohtajiksi maarattiin yleensa hallinnollisen piirin, alueen tai tasavallan toimeenpanoelimen edustajia. Ulkomaanmatkat ja erityisesti vierailut kapitalistisissa maissa olivat tavallisen kansan ulottumattomissa. Valtionrajan erottamien ihmisten valinen kanssakayminen jai vahaiseksi. Erikoiselinten valvoman propagandan tavoitteena oli saada aikaan yleinen nakemys siita, etta ulkomailla kaikki menee huonosti ja kotimaassa kaikki on jarjestetty paljon paremmin. Venaja-Suomi-ystavyysseuran Hiipinan yhdistys perustettiin 1993, kun muutokset olivat vasta alullaan. Alussa se oli kahden lahella toisiaan sijaitsevan kaupungin, Apatityn ja Kirovskin yhteinen seura, joka sai symbolisen nimen Naapurit. Melko pitkaan seuralla oli kaksi puheenjohtajaa. Seura jakautui kahteen itsenaiseen yhdistykseen, kun vuonna 1997 perustettiin Murmanskin alueen Suomen ystavat - jarjesto. Se kasitti alussa nelja osastoa. Melkein kymmenen vuotta alueellinen jarjesto toimi Murmanskin alueen lastenkirjastossa. Vain muutama vuosi sitten se siirrettiin Apatityyn, missa sen juridisena osoitteena on Venajan tiedeakatemian Kuolan tutkimuskeskuksen Humanististen tieteiden keskus. Naapurit-seuran perustaminen oli mahdollista Kirovskin ja Tomion valilla kehittyneiden ystavyyssuhteiden ansiosta. Alueellinen seura tukee nykyaan hyvia kontakteja, joita on Apatityn ja Keminmaan, Kantalahden ja Kemijarven, Murmanskin ja Rovaniemen, Kirovskin ja Tomion valilla. Ilmaisemme venalaisten ja suomalaisten ystavyysseurojen jasenten yhteisen mielipiteen, jos sanomme, etta ystavyyssuhteita on jatkossakin kehitettava. Olisi loydettava uudenlaisia yhteistyomuotoja, koska ne voivat antaa virikkeita kulttuuri- ja taloudellisten suhteiden vahvistumiselle. Kaytannollisesti katsoen kaikissa yrityksissa ja laitoksissa voi olla suoria yhteyksia kollegoihin, jotka asuvat ystavyyskaupungissa, ja naita suhteita tuetaan virallisilla sopimuksilla. Mutta myos ilman virallisia asiakirjoja yhteistyo voi toteutua menestyksellisesti, jos sita jatketaan ystavyyskaupunkien ja ystavyysseurojen valilla. Jo useiden vuosien ajan suunnitelmia tehdessa on otettu huomioon yhteistyokumppaneiden toivomukset ja ehdotukset, jotka koskevat sovittuja hankkeita. Suunnitelmiin voidaan tehda muutoksia tai lisayksia, mutta on muistettava, etta toiminta on tehokasta vain, jos siina noudatetaan sovittua suunnitelmaa.