Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

Tulevaisuuden nakymien kannalta olemme kaikki kiinnostuneita siita, etta valtiot mita pikimmin voittaisivat maailmantalouskriisin ongelmat, joita on niin Venajalla kuin Suomessakin. Kummassakin maassa me edustamme yhteiskunnan eri kerroksia, joilla on erilainen elintaso. Ystavyysseuran jasenten joukossa ei paasaantoisesti ole rikkaita tai kovin varakkaita ihmisia. Ystavyysseuran jasenet ovat enimmakseen iakkaita ihmisia, ja monet ovat jo elakkeella. Inflaatio, jonka takia kaikkien elintarkeiden tavaroiden ja elintarvikkeiden hinnat kasvavat jatkuvasti, vaikuttaa kovasti ihmisten toimeentuloon. Siksi meista hyvin tarkeaa on yhteiskunnan vakaa kehitys, kummankin maan valtiovallan kestavyys ja sen kiinnostuneisuus siita, etta tavalliset ihmiset saisivat elaa otollisissa olosuhteissa. Tulevaisuudesta puheen ollen on mainittava sekin, etta ystavyysseuramme toivovat viisumipakon poistamista Suomen ja Venajan valilla lahiaikoina. Tata kysymysta on jo monesti pohdittu valtiojohdon tasolla, mutta paatoksentekoa lykataan yha monesta syysta. Ehka senkin vuoksi, etta terrorismin uhka koko maailmassa nayttaS pysyvalta. On selvaa, ettei voi sallia, etta pahaa aikovat ihmiset voisivat esteettomasti paasta maahan. Mielestamme rajan ylitysta kuitenkin voitaisiin helpottaa, jos kyseessa on ystavyysseurojen jarjestama matka. Se ehdottomasti auttaisi kehittamaan maittemme valisia ystavallisia suhteita. Venalaisten kansalaisjarjestojen toiminnassa on viela monta ratkaisematonta ongelmaa, jotka tekisi mieli poistaa. Suurimmalla osalla kansalaisjaijestoja ei ole omia tiloja, ei toimistokoneita, eika yhteyksia. Valtio ei auta ollenkaan eika rahoita niiden toimintaa. Ystavyysseurojen rahoituslahteena ovat seuran jasenten jasenmaksut, jotka eivat kata edes puhelin- ym. kuluja. Siksi on hyvin tarkeaa, etta vaikkapa suhteissa ystavyyskaupunkeihin paikallinen itsehallinto ottaisi huomioon ystavyysseurojen rahoitustarpeet. Kansalaisjaijestoista saadetyn lain mukaisesti Venajan kansalaisjaijestoilla on oikeus haijoittaa hyvantekevaisyytta ja liiketoimintaa saannoissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne voivat perustaa rajavastuuyhtioita ja kayttaa tuloja kansalaistoiminnan haijoittamiseen. Suomessa jotkut ystavyysseurat ansaitsevat talla tavoin rahaa omien kulujensa rahoittamiseen. Suomen ystavat -seurassa tallaista toimintaa ei viela haijoiteta, mutta on tietenkin mahdollisuus tuottaa palveluja maksua vastaan tai jarjestaa konsertteja ja nayttelyja, julkaista painotuotteita. Tuota mahdollisuutta on kaytettava hyvaksi. Se auttaa tehostamaan toimintaa. Aikaisemmin liiketoimintaa pidettiin epailyttavana, mutta ajat ovat muuttuneet ja niiden mukana suhtautuminen yrittajyyteen. Nykyaan sita voidaan soveltaa yhteen kansalaistoiminnan kanssa. Se ei ole ristiriidassa lain vaatimusten kanssa ja avaa uusia mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseksi. PAATTEEKSI Neuvostoliiton romahduksen jalkeisten kahdenkymmenen vuoden aikana Venajalla on tapahtunut paljon muutoksia. Kansalaisyhteiskunta alkoi kehittya saman mallin mukaan, joka oli ominaista demokraattisille valtioille. Ne olivat perustaneet omiin maihinsa kansalaisjarjestojen laajan verkoston, joka vaikuttaa yhteiskunnan elaman kaikkiin aloihin. Naihin maihin kuuluu myos Suomi, jossa tama sektori on kehittynyt erityisen hyvin, ja jokaisella kansalaisella on oikeus osallistua yhteiskunnan elamaan.