Казаков, Л. А. Соседи = Naapurit : общество дружбы двух народов / Лерий Казаков. - Апатиты : Издательство Кольского научного центра РАН, 2013. - 101 с. : ил., портр.

Ottaen huomioon kaikki negatiiviset tosiasiat, alueellisen jarjeston kokouksessa paatettiin yksimielisesti perustaa uusi neuvosto Naapurit- paikallisyhdistyksen pohjalle ja siirtaa toiminta Murmanskista Apatityyn. Silloin vuonna 2008 alueellinen jarjesto kasitti jo kahdeksan paikallista yhdistysta. Valittiin Murmanskin alueen Suomen ystavat -seuran uusi puheenjohtaja Ljudmila Lisijenko, joka toimii Petroskoin valtionyliopiston Hiipinan filiaalin biologisen tiedekunnan varadekaanina. Vahan ennen sita tuo tiedekunta liittyi Naapurit-yhdistyksen jaseneksi. Naiden muutosten takia Suomen ystavat -seura menetti tietenkin osan mahdollisuuksiaan, koska silla ei enaa ole suoranaisia yhteyksia alueen viranomaisiin. Toisaalta se on saanut etuja, koska Apatityn kaupunki sijaitsee keskella Kuolan niemimaata. Sinne on myos lyhyempi matka kuin Murmanskiin niille, jotka haluavat tulla alueen muista kaupungeista ja piireista seka Suomen lahialueen-kaupungeista. Kaupungissa vuosittain jarjestettava Kivikukka-juhla antaa muiden ystavyysseurojen jasenille mahdollisuuden kokoontua ja saada siita yhta paljon hyotya kuin mita olisi saatu kokoontuessa Murmanskissa. Alueellinen jarjesto jarjestaa nykyaan tilaisuuksiaan Venajan tiedeakatemian Kuolan tutkimuskeskuksen Humanististen tieteiden keskuksessa, jossa on hyvat tilat ja tarpeelliset varusteet Murmanskin alueen ja Suomen ystavyysseurojen edustajien kokousten pitamiselle. Neuvoston johdolla on hyvat suhteet Kuolan tutkimuskeskuksen puhemiehistoon ja se on saanut tukea kaupunginhallitukselta, mika edistaa puolestaan seuran toimintaa. 11 luku. TULEVAISUUDEN VISIO Niiden kahdenkymmenen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet Naapurit- yhdistyksen perustamisesta, sen jasenmaara on ollut yhteensa yli 200 henkea. Opittuaan suomen kielen toiset ovat muuttaneet vakituisesti Suomeen. Toiset eivat enaa ole kiinnostuneet kansalaistoiminnasta ja ovat eronneet virallisesta jarjestosta. Toiset ovat valitettavasti jo poistuneet luotamme: aika rientaa. Nelja- tai viisikymmenta jasenta, jotka saannollisesti maksavat jasenmaksuja, ja viisitoista aktiivista jasenta ei tietenkaan ole paljon kaupungissa, jonka asukasluku on 60 000 asukasta. Se on jopa vahan, kun kyseessa on kansainvalista toimintaa harjoittava jarjesto, jolla pitaisi olla tiiviit yhteydet useampaan ulkomaan kaupunkiin. Tassa tyossa tarkeinta ei ole lukumaara, vaan tehokas toiminta. Mutta jasenmaaran kasvu edellyttaisi, etta jarjestoon tulisi uusia ihmisia, uusia ideoita ja seurauksena olisi toiminnan paraneminen. Tulevaisuutta silmalla pitaen tekisi mieli toivottaa ystavyysseuralle jasenmaaran kasvua. Erityisen tarkeaa olisi saada toimintaan mukaan nuoria, jotka yleensa liittyvat seuran jaseniksi valitettavasti vain lyhyeksi aikaa. On tietenkin hyva, etta seuran yhteisojasenena on yliopiston tiedekunta. Sen toiminta ei kuitenkaan yleensa liity muiden yhdistysten toimintaan eika ole suunnattu sen tehtavien toteuttamiseen. Erityisen tarkeaa olisi saada liittymaan seuran jaseniksi sellaisia ihmisia, joilla on liiketoimintaan liittyvien kontaktien lisaksi myos sukulaisuuteen perustuvia yhteyksia suomalaisiin. Tallaisia mahdollisuuksia on yha olemassa, koska kaupungissa asuu aika paljon ihmisia, joilla on suomalaiset sukunimet, mutta jotka eivat ole ystavyysseuran jasenia.